torstai 23. heinäkuuta 2015

Hanna Skyttä: Proteiiniherkut ja -välipalat

Hanna Skyttä: Proteiiniherkut ja -välipalat
Valokuvat Pekka Ailio
Tammi 2015
160 s.
Kustantajalta pyydetty arvostelukappale







En yleensä ole innokas kokkaaja enkä keittokirjojen lukija, mutta Hanna Skytän uusi FuelFood-kirja Proteiiniherkut ja -välipalat oli ohittamaton. Olen usein tuskaillut välipalojen kanssa, kun työpäivänä pitäisi olla eväänä varsinaisen ruuan lisäksi kaksi välipalaa. Rahka ja hedelmät toimivat mutta välillä ne kyllästyttävät. Siksi odotin kirjalta paljon uusia vinkkejä.

Ja niitä myös sain. Ensiselailulla tuli olo, että voi apua, reseptit on ihan hifistelyä, raaka-aineet pitää hakea kallilla hinnalla erikoiskaupoista. Tarkempi lukeminen kuitenkin osoitti, että suurin osa aineksista on keittiökaapin perusaineistoa, jopa tällaisella joka käyttää keittiössä mahdollisimman vähän aikaa. Lisäksi lähes kaikkea on saatavilla helposti. Yllätyin esimerkiksi itselleni uudesta tuttavuudesta, ksantaanijauheesta, jota oli ihan perusmarketissa. Sen sijaan erytritolia en löytänyt, mutta kirjan mukaan sen voi korvata stevialla. Vain voipavut jäivät kysymysmerkiksi, en tiedä onko niille joku toinen nimi vai missä niitä on, ei ainakaan säilykehyllyssä, ei isossakaan marketissa.

Aloitin reseptikokeilut jogurttijäätelöstä, tosin käytin jogurtin sijaan rahkaa joka on annettu kirjassa vaihtoehdoksi. Jätin myös vodkan pois, mikä kirjan mukaan on sallittua :) Saisi tehdä paljon jäätelöä jos meinaisi koko pullollisen käyttää... Lopputulos on eri näköinen kuin kirjan kuvassa, johtuen ennen muuta siitä että käytin maustamiseen mansikoita. 

Jäätelö oli raikasta ja hyvää. Perusohje on helppo tehdä, ja kirjassa on useita maustamisehdotuksia. Eikä mikään estä keksimästä itse lisää.

Sillä aikaa kun jäätelö pakastui tein proteiinivanukasta. 

Kirjassa on ohje vanukkaan tekoon joko keittämällä tai sähkövatkaimella, tällä kertaa tein keitetyn version. Ohjeen mukaan annoksia tulee neljä, minun tekemäni mahtuivat kahteen 2,2 desilitran juomalasiin. Desi olisi ehkä turhan pieni määrä joten kaksi annosta tuli. Ohjeessa neuvottiin jäähdyttämään vanukas jääkaapissa, annoin niiden olla yön yli ja kas kummaa, ne todellakin muistuttivat vanukasta. Eli niitä ei saanut juotua lasista vaan piti käyttää lusikkaa :)

Maku ei tällä ensimmäisellä yrittämällä ollut paras mahdollinen, laitoin liian vähän kaakaojauhetta ja liian paljon kardemummaa. Mutta tässäkin on paljon maustamisvaihtoehtoja, joten kokeilu jatkuu.

Innostuin vielä tekemään trooppista muromysliä sekä siihen lisukkeeksi kuuluvaa mango-ananashilloketta. Jätin kookoshiutaleet pois ja laitoin tilalle neljän viljan hiutaleita. Vielä en ole maistanut lopputulosta mutta kyllä se näyttää muromaiselta ja hilloke pirtsakalta. Siinä taitaa olla huomisen aamupala.

Tässä ohjeessa ihmettelin sitä, että pitäisi tulla neljä annosta. Kuivia aineita on kuitenkin aika vähän: 2 rkl mantelirouhetta, 3 rkl kookoshiutaleita (eli neljän viljan hiutaleita), 1,5 rkl heraproteiinijauhetta ja 1,5 rkl kookosjauhetta (jota minulla ei ollut niin se jäi pois). Tuloksena oli pieni jälkiruokakipollinen, jonka ehkä saisi syötyä kerralla mutta missään tapauksessa ei ole kahta annosta enempää. Tai ehkä kirjailija on vaan niin kovin paljon pieniruokaisempi kuin meikäläinen...

Se mikä kirjassa on huonoa on huonoa vain minun näkökulmastani. En kertakaikkiaan siedä kookoksen makua ja hajua, ja kovin monissa resepteissä on käytetty kookosta jossain muodossa. On kookoshiutaleita, kookosöljyä, kookosjauhetta... Öljy on helposti vaihdettavissa, ehkä hiutaleetkin. Kookosjauheen jätän pois ja ehkä laitan jotain muuta jauhetta enemmän jotta kuivien aineiden määrä pysyy suunnilleen samana. 

Muuten kirja on erittäin hyvä ja ennen kaikkea hyödyllinen. Välipalaideoita on paljon, lisäksi niiden muunnelmat. Ne näyttävät hyviltä ja ovat helposti valmistettavia. Yleensä ruokakokeiluni loppuvat alkuunsa kun en jaksa lukea edes ainesosaluetteloa, saati moniosaista valmistusprosessia. Tässä sen sijaan monet leivonnaisetkin valmistuvat vain muutamalla aineksella. Lisäksi ne ovat terveellisiä, vai miltä kuulostaa piirakkapohja joka on tehty omenasoseesta, chiasiemenistä ja proteiinijauheesta? 

Pidän siitä, etteivät reseptit ole ehdottomia. Alussa on luku leivonnaisten raaka-aineista ja muokattavuudesta, missä annetaan runsaasti vaihtoehtoja taikinoiden ja patukoiden soseaineksiksi sekä makeutusaineiksi. Kirjassa todetaan: "Aivan kuten makeutuksen, voit myös monissa resepteissä valita rasvavaihtoehdon oman makusi - tai keittiökaappisi sisällön - mukaan." Lisäksi mukana on taulukko siitä, mitä aineksia voi korvata millä.

Olen iloinen Proteiiniherkuista ja -välipaloista, olen iloinen sen antamista uusista ideoista, siitä miten tuttuja aineksia voi käyttää uudella tavalla ja monipuolisesti. Nyt saan proteiinijauhetta muutenkin kuin maitoon tai rahkaan sekoitettuna :) Vaikka joissakin ohjeissa on chia-siemeniä tai mehiläisen siitepölyä, eivät reseptit ole superfood-hifistelyä. Aivan hyvin pärjää ketjumarketilla ja halvalla sauvasekoittimella.

Toukokuisen maratonin jälkeen olen liikkunut fiilispohjalta noin kolme kertaa viikossa, kävellen ja pyörällä. Myös ruokapuoli on ollut vähän sinnepäin. Elokuun alussa alkaa taas uusi peruskuntokausi, ja siinä tulee tämä kirja olemaan tärkeässä osassa. Voin ilokseni todeta, että siitä tulee keittiöni perustarvike matkalla kohti parempaa juoksukuntoa.

4 kommenttia:

  1. Jännä tuo kookos, kun se tuntuu olevan YES ! or NO! niin vahvasti, minä tykkään tosi paljon kookoksesta kaikissa mahdollisissa muodoissa! =D Voipapuja löytyy (suurta herkkuani) ainakin meillä päin isojen markettien kuivahyllystä, siellä missä papuja, linssejä yms. muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en siedä edes kookosta edes tuoksuna esim. suihkusaippuassa. Kumma juttu sinänsä, kookos ei kuitenkaan ole makunsa tai tuoksunsa perusteella ollenkaan niin voimakas kuin vaikkapa aurajuusto, että miksi se jakaa mielipiteet niin voimakkaasti.

      Täytyy vielä etsiä voipapuja, mutta oon tosiaan seissyt pitkät ajat niin k- kuin s-marketin, prisman ja cittarin papuhyllyn luona enkä ole niitä nähnyt. Mutta kiva kuulla että niitä voisi olla tavallisessa kaupassa :)

      Poista
  2. Oi tämä on kyllä pakko ostaa itselle. :o Pakko sanoa etten usko kirjoittajan olevan pieniruokainen. Urheilijat syövät paljon, mutta puhdasta ja terveellistä ruokaa. Mutta ainakin kehonrakennus, fitness yms puolella ollaan varsinkin dieettikaudella tarkkoja kuinka paljon päivän aikana tulee saada protskuja, hiilareita ja rasvoja yms. Esim. tuo mysli niin mantelissa ja kookoksessa on paljon rasvaa, joten ei sitä passaa kovin paljon syödä tai menee rasvat heittämällä yli. Mun ravinto-ohjelmassa on 6 pähkinää päivässä. :D Ja mun pt- ois tuon myslin ja hedelmähärdellin lisäks käskeny syyä rahkaa (tai vetää proteiineja jossain muodossa), joten se on voinut olla vain yksi osa esim. aamupalaa siksi määrä tuntuu vähäiseltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, täytyy maistaa rahkan kanssa, varmasti on hyvää :) Hyvä pointti nuo rasvat, en tullut ollenkaan ajatelleeksi. Tosin näkökulmani on kestävyysliikkujan jolla ei ole dieettikausia eikä muutenkaan gramman päälle tarkkaa paljonko mitäkin tulee.

      Olen kyllä vieläkin innoissani tästä, yhtään ei harmita että syön niin monta kertaa päivässä että pitää olla kolme ruokaa työpäiväksi. Aikaisemmin olen lukenut Skytän toisen FuelFood-kirjan mutta siitä en innostunut yhtä paljon kuin tästä. Ehhkä pitää vilkaista sitä vielä uudelleen.

      Poista