keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Muumimaailma ja todellisuus. Tove Janssonin elämä kuvina

Muumimaailma ja todellisuus. Tove Janssonin elämä kuvina
Ruotsinkielinen alkuperäisteos Muminvärlden & verkligheten. Tove Janssons liv i bilder (2014)
Teksti Petter Karlsson
Kuvatoimitus Bengt Wanselius
Esipuhe Sophia Jansson
Suomentanut Sari Kumpulainen
WSOY 2014
248 s.


Tove Jansson - juhlavuosi meni jo mutta eipä se haittaa. Kirjaston palautuskärryssä näin tämän kirjan, joka oli mennyt minulta täysin ohi. Käsittämätöntä! Aina luen kustantamojen katalogit ainakin pari kolme kertaa, silti tämä oli aivan uusi tuttavuus. 

Kirja on nimensä mukaisesti kuvallinen elämäkerta. Tekstiä on esipuheessa sekä jokaisen viiden luvun alussa muutama sivu. Kuvat ja kuvatekstit kertaavat aiemmin sanottua, mutta tuovat siihen paljon lisää. Erityisen iloinen olen kuvien monipuolisuudesta. Tietenkin mukana on niitä monesti nähtyjä kuvia muumikirjoista ja Janssonin maalauksista sekä valokuvia hänestä. Mutta näemme myös valokuvia Janssonin elämän varrelta, ei pelkästään hänestä itsestään vaan myös perheestä. Vanhoissa perhekuvissa on jäykkyyttä, mutta etenkin Janssonin aikuisiän kuvat välittävät elämäniloa. Niihin on tallentunut hetkiä elävästä elämästä, ne ovat luonnollisia ilman pynttäytymistä ja poseeraamista.

Pieni Tove ja äiti Ham Tukholmassa.
On myös hauska huomata, että huolimatta tekstimassan vähyydestä on siihen saatu uutta tietoa. En tietenkään tiedä Janssonista kaikkea enkä ole lukenut kaikkea hänestä kirjoitettua, mutta silti tässä on mielestäni paljon uutta ja monia kiinnostavia pikkutapahtumia.  Esimerkiksi tämä:

Muutaman päivän kuluttua Tove sai kiitollisen kirjeen "Karlilta, entiseltä Nyytiltä". Tove oli jo ehtinyt lähettää omansa: "Ajatella, että tulin lähteneeksi niihin pirskeisiin, vaikka en ole yleensä käynyt siellä! Olin nyytimäisempi kuin koskaan, kunnes ilmestyit luokseni ja sait minut tuntemaan oloni luonnolliseksi ja rauhalliseksi. Emme puhuneet paljon, mutta olimme hiljaa juuri oikealla tavalla. Nyt olemme tavanneet, ja olit juuri sellainen kuin olin toivonut ja arvellut".

Kuutta runokokoelmaa ja kahta romaania myöhemmin opettajana työskentelevä Karl Sundén matkusti Helsinkiin vaimonsa ja lastensa kanssa tervehtimään kirjetoveriaan. Lapset mylläsivät ateljeen ylösalaisin Toven kannustamina. Yksi heistä katsoi hänen iloisia ja uurteisia kasvojaan ja kysyi ihmeissään: "Oletko sinä aikuinen vai lapsi?"

Niin, Tove Janssonin villikkoluonne välittyy läpi koko kirjan. Hurjapäisyys tuntuu kyllä olevan perinnöllistä. Äiti Ham opetti lapset ampumaan ja vielä 70-vuotiaana kukisti heidät ampumakilpailussa. Mitä hurjempi myrsky, sitä varmemmin isä Faffan säntäsi ulos. 

Muumimaailma ja todellisuus. Tove Janssonin elämä kuvina on ihastuttava kirja. Jo sen ulkomuoto on kaunis. Kannen aukko tuo heti mieleen Kuinkas sitten kävikään? - kuvakirjan. Kirjaa selailemalla näkee kuvien monipuolisuuden ja huomaa, että Janssonia seurataan vauvaiästä vanhuuteen, sekä työssä että kotona. Jos hänen kohdallaan voi erottaa työtä ja vapaa-aikaa. Hänellä oli ateljee Ullanlinnankadulla, mutta luova mieli ei unohtanut työtä saaristossakaan. 

On helppo ymmärtää, miksi Jansson on yhä suosittu. Muumihahmot ovat mainioita, mutta iso osa suosiosta johtuu hänen persoonastaan. Hän oli oman tiensä kulkija, joka tiesi mitä tahtoi ja toteutti unelmansa. Hän ei kumarrellut kuvia eikä hienostellut, vaan oli oma itsensä joka tilanteessa. Hän oli leikkisä ja rämäpäinen loppuun asti.

2 kommenttia:

  1. Olen iloinen, että löysit tämän kirjan palautuskärrystä! :)
    Minustakin tämä on todella hieno ja kuvien monipuolisuus ihastuttava.

    Samaa muuten tapahtuu minullekin: luen mukamas kaikki kirjakuvastot moneen kertaan ja silti aina jostakin pulpahtaa kiinnostavia kirjoja, jotka ovat jotenkin jääneet huomaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palautuskärryt ovat melkoisia aarrearkkuja :)

      Monesti vilkaisen katalogit läpi että onko jotain vanhoja hyviä tuttuja ja missä on kiinnostava kansi. Toisella kertaa luen esittelytekstejä. Mahdollisesti kolmannella kerralla katson olisiko vielä jotain mikä on aiemmin mennyt ohi. Mutta silti sattuu että joko ei ole nähnyt tai ei vaan muista nähneensä jotakin.

      Poista