John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar 2008) kuvaa toista maailmansotaa yhdeksänvuotiaan pojan kautta. Näkökulma on erilaisuudessaan tehokas. Pieni poika ihmettelee asioita ja kysyy kysymykset, joita aikuiset eivät voi kysyä.
Poika, Bruno nimeltään, muuttaa perheineen Berliinistä Aus-vitsiin. Muuton taustalla on Isän tärkeä työ Hillerin komendanttina. Bruno näkee huoneensa ikkunasta jotain, mitä ei pysty käsittämään.
Näytti siltä kuin se olisi ollut kokonaan toinen kaupunki, nuo ihmiset jotka elivät ja tekivät työtä sen talon vieressä, jossa hän asui. Ja olivatko he todella niin erilaisia? Kaikki ihmiset leirissä käyttivät samanlaisia vaatteita, samoja pyjamia ja niihin kuuluvia kangaslakkeja, kun taas ihmiset, jotka vaelsivat hönen talossaan (lukuun ottamatta Äitiä, Greteliä ja häntä itseään) käyttivät erilaisia ja eri tavoin koristeltuja univormuja ja koppalakkeja tai kypäriä ja punamustia käsivarsinauhoja ja kantoivat aseita ja näyttivät aina kamalan vakavilta, niin kuin se kaikki olisi ollut kauhean tärkeää, eikä kukaan olisi saanut olla eri mieltä.
Mutta mikä se ero oikeastaan oli? Bruno ihmetteli itsekseen. Ja kuka päätti, ketkä käyttivät raidallisia pyjamia ja ketkä käyttivät univormuja?
Bruno ei viihdy Aus-vitsissä. Hänellä ei ole leikkikavereita eikä mitään tekemistä. Kerran hän keksii lähteä löytöretkelle. Se on hänen ikioma seikkailunsa, koska hän tekee jotain Ehdottoman Kiellettyä: hän kulkee aidan viertä. Retkellään hän tapaa samanikäisen pojan raidallisessa pyjamassa. Poikien välille syntyy erikoinen ystävyyssuhde, joka jatkuu salassa vääjäämättömään loppuun saakka.
Poika raidallisessa pyjamassa on ehdottoman tärkeä kirja. Toisesta maailmansodasta on kirjoitettu varmaankin satoja kirjoja, mutta Boyne on onnistunut tuomaan aiheeseen paljon uutta. Tämän kirjan lisään paikallisen yläkoulumme lukudiplomikirjaksi toivoen mahdollisimman monen lukevan sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti