Etusivu

Hemulin kirjahylly Facebookissa

lauantai 15. helmikuuta 2014

Gretchen Reynolds: Kuntoilu 2.0. Liiku tehokkaammin, treenaa fiksummin, palaudu nopeammin ja elä pidempään

Gretchen Reynolds: Kuntoilu 2.0. Liiku tehokkaammin, treenaa fiksummin, palaudu nopeammin ja elä pidempään
Englanninkielinen alkuperäisteos The First 20 Minutes: Surprising Science Reveals How We Can Exercise Better, Train Smarter, Live Longer (2012)
Suomentanut Antti Immonen
Kansi Timo Mänttäri
Atena 2014
320 s.
Pyydetty arvostelukappale


Aktiiviliikkujana olen luonnollisesti kiinnostunut liikunta-alan uutuuskirjoista. Kuntoilu 2.0 lupaa antaa lukijalle uusinta tietoa urheilututkimuksesta. Sen se totisesti tekee, ehkä jopa liiankin kattavasti. On kiinnostavaa ja vähän hämmästyttävääkin lukea, kuinka samankaltaisia tutkimustuloksia on saatu eri puolilta maailmaa; Yhdysvalloista, Saksasta, Suomesta, Australiasta, Japanista... Joskus on toki tullut toisistaan eroavia tai vaikeasti yleistettävissä olevia tuloksia, ja Reynolds esittelee myös niitä.

Olisin kaivannut joko ala- tai loppuviitteitä tutkimuksista. Kovin usein lauseet alkavat: "Eräässä tutkimuksessa (...)". Kerrotaan missä maassa ja minkälaisella otannalla tutkimus on tehty, onko se tehty ihmisillä vai labrahiirillä tai rotilla, ja siteerataan "päätutkijaa". Olisin halunnut lisäksi tietää, missä tutkimustulokset on julkaistu ja milloin. Lisäksi Reynoldin välikommentit ovat melko ärsyttäviä tyyliin "[e]i sillä, että haluaisin luoda paineita kenellekään raskaana olevalle", "[v]ieläkö tarvitset lisävakuutteluja" ja kaikista kamalin: "Imurointi ja moppaaminen saattavat siis tehdä ihmisen onnelliseksi. Tervetuloa milloin tahansa meille kotiin treenaamaan!"

Kirjassa on joitakin tuttuja tietoja, esimerkiksi se että pitkäkestoinen venyttely ennen treeniä heikentää tehoa ja se että maitokaakao palauttaa yhtä tehokkaasti kuin kalliit palautusjuomat. Suuri osa on kuitenkin sellaista, mitä en muista lukeneeni aiemmin liikuntalehdistä tai -kirjoista. Muun muassa kumotaan kortisonipiikkien hyöty ja tuodaan esiin geeniperimän vaikutus harjoittelun tuloksellisuudessa.

Lukuisat muutkin tutkimukset ovat tuottaneet samankaltaisia tuloksia. Painoharjoittelusta vaikuttaa olevan kestävyysurheilijoille vain harvoja haittapuolia ja monia etuja -  voimaharjoittelu vaikuttaa tekevän heistä etenkin nopeampia. Eräässä erinomaisessa juoksijoille tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin painoharjoittelua perinteisillä laitteilla, treenattiin sekä ylävartaloa (joka on monilla juoksijoilla luiseva) ja jalkoja. Juoksijoista tuli fyysisesti tehokkaampia. He käyttivät juostessaan vähemmän happea kuin kuin ennen painoharjoittelun aloittamista. Heidän kykynsä tehdä sprinttejä juoksun loppuvaiheessa parani roimasti.

Se, mistä erityisesti kirjassa pidin oli Reynoldsin tapa kertoa asioista selkeästi niin että tutkimustulokset ymmärtää ilman tieteellistä osaamista. Käsitteet nimetään kyllä tieteellisesti mutta ne myös selitetään auki. Aika usein kerrotaan kuvaavia esimerkkejä siitä mistä on kyse.

Iloitsen myös siitä, että kirja huomioi erilaiset kuntoilijat. Siinä muistutetaan, että vähäinenkin liikunta hidastaa ikääntymistä, vähentää stressiä ja parantaa sekä fyysistä että henkistä suorituskykyä. Samalla korostetaan muun muassa sitä, että maratonia ei pysty juoksemaan jos treeni koostuu viiden kilometrin kävelylenkeistä tai muutaman minuutin kestävistä täysillä tehdyistä juoksu- tai pyöräilypyrähdyksistä.

Maratonille treenaavana koin kirjan annin kaikin puolin hyödylliseksi. Siinä on kattavasti esillä erilaisia voimaharjoituksia ja kerrotaan niiden antama hyöty kestävyysjuoksuun. Samalla muistutetaan huolehtimaan levosta ja varomaan ylikuntoa. Joitakin asioita aion lisätä omaan harjoitteluuni, joitakin en. Vaikka suolakurkkujen säilytysliemen on todettu helpottavan lihaskramppeja, en aio kuljettaa sitä mukanani enkä juoda edes kotona. En sitä enkä etikkaa.   

2 kommenttia:

  1. Minäkin kiinnitin huomiota siihen runsaaseen "eräässä tutkimuksessa". Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että rouva vetelee niitä tutkimuksia omasta hatustaan. =D Mutta tätä kirjaa oli ihan kiva lukea näin liikuntafriikkinä, vaikka ei se hirveästi minulle antanut uutta tietoa. Olen lukenut paljon englanninkielistä matskua, joten välillä oli toki mukavaa lukea suomeksi. Minä tavallaan pidin niistä "välihuomatuksista", vaikka ne välillä olivatkin kökköjä, mutta jotenkin ne raikastivat kirjaa. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johtuneeko kirjoittajan huomautuksista ja usein käyttämästä sinä-muodosta, että kirja oli tunnistettavissa amerikkalaisen tekemäksi... Itse olen lukenut paljon kotimaisia liikuntakirjoja ja käännettyjä lähinnä vain juoksusta ja venyttelystä, joten oli ihan hauskaa lukea vaihteeksi tällainen :)

      Poista