Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä

Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä
Ruotsinkielinen alkuperäisteos Britt-Marie var här (2014)
Suomentanut Riie Heikkilä
Otava 2015
379 s.

Kirjan kannessa sanotaan: "Naispuolinen mielensäpahoittaja valloittaa!" Siitä ei ole kyse. Ei Britt-Marie pahoita mieltään, vaan hän haluaa asioiden olevan järjestyksessä, hallittavissa. Taloissa, kaupoissa ja asunnoissa täytyy olla siistiä ja tavaroilla täytyy olla looginen järjestys. Kun tavarat ja sitä kautta lähiympäristö ovat hallinnassa, myös elämä on hallinnassa. Tai niin Britt-Marie on luullut. Tähän asti.

Britt-Marie ei tosiaankaan ole niitä jotka arvostelevat toiia, ei todellakaan, mutta ei kai yksikään sivistynyt ihminen tulisi järjestäneeksi keittiönlaatikossa olevia ruokailuvälineitä millään muulla tavalla? Britt-Marie ei tuomitse ketään, ei todellakaan, mutta emme kai me nyt sentään eläimiä ole?

On tammikuinen maanantai. Britt-Marie istuu työvoimatoimiston pienen toimistohuoneen pienen kirjoituspöydän edessä. Se ei tietenkään millään muotoa liity ruokailuvälineisiin, ruokailuvälineet vain ovat oire kaikesta siitä mikä on mennyt pieleen. Ruokailuvälineiden täytyy olla tavanomaisessa järjestyksessä, koska elämän täytyy olla tavallista. Tavanomaiset elämät ovat edustuskelpoisia; niissä siivotaan keittiöitä ja järjestellään parveketta ja hoidetaan lapsia. Parvekkeissa on enemmän työtä kuin arvaisikaan. 

Tavallista elämää elävät ihmiset eivät totisesti istu työvoimatoimistossa.

Niin vaan Britt-Marien elämä on vinksahtanut pois raiteiltaan, ja hän joutuu etsimään töitä. Hajonneen avioliiton myötä on lähtenyt "päivätyö", siivoaminen. Harvinaisen nopeasti hänelle tarjotaan paikkaa kiinteistönhoitajana pienessä Borgin kylässä. Ensikohtaaminen on järkytys: kylä on ankea, ihmiset varautuneita ja kaikkialla on likaa. Britt-Marie säikähtää mutta ei anna periksi vaan tarttuu toimeen ja hämmästyttää kyläläiset. Kaikkien arki muuttuu, kun kuusikymppinen naisihminen on ensimmäistä kertaa yksin liikenteessä, epävarmana siitä kuinka ihmisten kanssa ollaan, varsinkin kun borgilaisissa on lapsia, juoppoja, sokea ja nuorisorikollisia. Kun ei tavatakaan edustuspäivällisillä omassa kodissa, omien pöytähopeiden keskellä, on Britt-Mariella totuttelemista. Yllätyksekseen hän huomaa pärjäävänsä, jopa saavansa ystäviä ensimmäistä kertaa elämässään.

Britt-Marie kävi täällä on huumorilla maustettu traaginen tarina. Pinnalta katsoen Britt-Marien hössötys listoineen ja päivittäisine ikkunanpesuineen on hupaisaa, mutta taustalla on surullinen kohtalo. Lapsena Britt-Marie ei kelvannut vanhemmilleen, hän oli aina se huonompi tytär. Mitä ikinä hän teki, se oli väärin ja kiittämätöntä. Avioliitossaan hän on ollut näennäisen onnellinen omistautuessan uraohjusmiehensä passaamiseen. Lyhytaikainen kotona olo vaihtui vuosiksi ja vuosikymmeniksi, kunnes oli liian myöhäistä. 

Britt-Marie on mielenkiintoinen ja moniulotteinen hahmo. Borg pakottaa hänet astumaan ulos kuorestaan ja murtautumaan pois roolistaan täydellisenä kotirouvana. Vaikka kylä on pieni, hän menee ensimmäistä kertaa yksin ulos suureen maailmaan jossa kaikki on vierasta ja väärin. Silti, rohkeutta häneltä ei puutu, ja pienin askelin hän kohtaa yhä uusia asioita, joista osasta hän huomaa pitävänsä. Joka päivä hän oppii sekä itsestään että muista. 

Voin olla pilkunviilaaja, mutta en saata olla puuttumatta käännökseen. Kirjan hahmo Joku on merkittävässä roolissa, ja voi kuinka minua ärsyttää kun tämän kerrotaan istuvan rullatuolissa. EI! Rullatuoli on toimistotuoli, jossa on pienet rullat alla. Sen sijaan liikuntavammaisen käyttämä apuväline on pyörätuoli. Itse asiassa halusin tarkistaa asian, sen verran usein rullatuoli on tullut vastaan viime vuosina käännöskirjoissa. Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2012 sanoo "[R]ullatuoli: paremmin: pyörätuoli" ja "[P]yörätuoli: pyörillä kulkeva liikuntakyvyttömän henkilön liikkumisväline". Sivistyssanakirjassa on kaksi kohtaa rullatuolille, ensinnä kerrotaan "paremmin: pyörätuoli". Toiseksi kerrotaan rullatuolista substantiivina, jolloin se on "1. käsityöväline, jota Länsi-Suomessa ja Pohjanmalla käytettiin langan kertaamiseen 2. (arkikieli) pyörätuoli". En kaipaa tällaista arkikieltä kaunokirjallisuuteen. Pyörätuoli on tuttu muun muassa pyörätuolikelauksesta ja poyörätuolikoripallosta, ja liikennevälineissä sekä katsomoissa on pyörätuolipaikkoja. Otanpa vielä mukaan Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU Ry:n sivuilta poimimani: "Ruotsinkielestä Suomen puhekieleen rantautunutta 'rullatuolia' tulisi välttää. (...) Liikuntavammaisen henkilön liikkumisväline ei ole rullatuoli, vaan pyörätuoli." Anteeksi paasaukseni, mutta mielestäni tässä on kyse isommasta asiasta kuin yksittäisen sanan käännöksestä. 

Muuten kirja on kaikin puolin erinomainen. Vaikka vanhuksista - tai voiko niin sanoa kuusikymppisestä Britt-Mariesta - on kirjoitettu viime vuosina monia kirjoja, on tämä riittävän persoonallinen erottuakseen joukosta. Kirjassa on monia henkilöhahmoja, jotka kaikki saavat tilaa ja tulevat lukijalle läheisiksi. Kaikilla on ilonsa ja surunsa, joten he eivät ole mitenkään yksioikoisia vaan monipuolisia. Ihmiset ovat eri ikäisiä, heillä on erilainen tausta ja erilainen elämäntilanne mutta silti he ovat ystävystyneet ja ovat toistensa tukena.

Britt-Marie kävi täällä on saanut paljon blogitilaa, siitä ovat kirjoittaneet muun muassa Elegia, Lilli, Raija Hakala, Nina ja  Taika Dahlbom.