Albert Bonniers Förlag 2012
480 s.
Arne Dahlilta on suomennettu A-ryhmästä kertova sarja. Kun sarja päättyi, osa entisistä A-ryhmäläisistä siirtyi Europoliin, salaiseen Opcop-tiimiin. Tätä neliosaista sarjaa ei käsittääkseni ole vielä suomennettu.
Sarjan toinen osa Hela havet stormar oli minulle poikkeuksellinen lukukokemus. Erityisesti siksi, että se onnistui yllättämään totaalisesti. Olen lukenut paljon dekkareita, joten harvoin yllätyn mistään.
Tarina alkaa, kun yksi Opcop-poliisi epäilee tunnetun plastiikkakirurgin kuolemaa lavastetuksi itsemurhaksi. Pian kuolemantapauksia paljastuu lisää, ympäri maailmaa. Poliisi pääsee julman sarjamurhaajan jäljille, murhaajan, joka haluaa kostaa menneisyyden tapahtumat koko maailmalle.
Mutta koko ajan poliiseilla on tunne, että joku mättää, joku ei ole kohdallaan, joku ei sovi kuvioon. Mitä yhteistä on albanialaisella asekauppiaalla, tsekkiläisellä EU-parlamentaarikolla, italialaisella plastiikkakirurgilla, "kameliksi" kutsutulla miehellä ja käytöstä poistetuilla saarivankiloilla? Ennen pitkää Paul Hjelm joukkoineen huomaa, että tapaus ei ole ollenkaan niin yksinkertainen miltä aluksi ja vielä äskettäin näytti.
Ytterligare en knackning, kraftfullare. Fortfarande ingenting. Bouhaddi tog fram en dyrkknippa och fick upp dörren på mindre än en minut. De drog vapen och gled in.
Att lägenheten innanför var oväntat stor var inte det första som slog dem, inte heller den kemiska lukten som bedövade alla andra eventuella lukter. Inte ens all den kemiska utrustningen - från allsköns substanser in kolvar och bägare till kemiska anordningar och pågående experiment - fångade på allvar deras uppmärksamhet. Den som slog dem var i stället frysskåpet längst bort i den inre korridoren. De gick genom rum efter rum - uppenbarligen hade Pierre Rigaudeau hyrt alla studentrum i hela korridoren via bulvaner och sedan slagit ut väggarna - och för varje rum kom de närmare det stora frysskåpet med glasdörren. Det steg ett ljus inifrån frysen, och när de kom närmare insåg de vad ljuset lyste upp.
En människa.
Tämä on taattua "vanhaa" ruotsalaisjännitystä. Vanhaa siksi, että monet uudet tekijät ovat siirtyneet amerikkalaistyyliseen kamaan; kidutusmurhiin joiden taustalla on tekijän mielenvikaisuus. Hela havet stormar on myös jonkin verran väkivaltainen, mutta murhat ovat suhteellisen "siistejä". Tärkeämpää on menneisyyden painolasti ja vaikutus ihmisiin. Lisäksi kirjassa on paljon huumoria, poliisien keskinäinen sanailu ja kuittailu keventää tunnelmaa juuri sopivissa kohdissa. Toistan itseäni, mutta tarinan suuri yllätys on todella nerokas juonenkäänne joka saa lukijan innostumaan kirjasta vielä enemmän.
Ruksin tällä kirjalla HelMet-lukuhaasteesta kohdan "Kirja joka on kirjoitettu sinulle vieraalla kielellä tai murteella."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti