Etusivu

Hemulin kirjahylly Facebookissa

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Helsingin kirjamessut: fanitusta ja yleistä riemua


Hihii! Kas kummaa minkä valitsin aloituskuvaksi :D 

Tämänvuotiset Helsingin kirjamessut kestivät osaltani reilut kaksi päivää, perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Suunnitelma oli tarkka ja lähes minuutilleen aikataulutettu, ja yllättävän hyvin sitä seurasin. Muutoksia tuli oikeastaan vain viiniradan sekä messulehden virheiden takia.

Perjantaina saavuin Messukeskukseen vähän ennen viittä. Juna oli kymmenisen minuuttia myöhässä, mikä ei haitannut suunnitelmia. Siskoni oli jo paikalla, enkä ollut ehtinyt vielä takkia riisua kun jo tuli viesti että tule viiniosastolle tapaamaan yhteisiä tuttujamme. Lupauduin, kunhan ensin tekisin pienen kierroksen. Kello oli sen verran paljon, että ihmismäärä oli siedettävä. Joka puolella mahtui kulkemaan, niin kirja- kuin ruokapuolella. En nähnyt mitään perjantaisuunnitelmastani, mutta ylimääräisenä bongasin Kansallisbaletin tanssijan Antti Keinäsen haastattelun. Oopperabaletin messumobilen ohjelmaa ei ole messulehdessä, olin sen nähnyt Facebookista mutta ehtinyt tietysti unohtaa.

Tykkäsin Keinäsen toteamuksesta, että tanssija on pensseli jolla taiteilija eli koreografi toteuttaa näkemäänsä kuvaa. Niin, helposti sitä ihastelee tanssijoiden taitoa ja unohtaa sen, miksi he tekevät tietyssä esityksessä tiettyjä asioita. 

Lauantaiaamuna oli jo perinteeksi muodostuneen bloggariaamiaisen aika. WSOY, Tammi ja Johnny Kniga olivat koonneet kuuden kirjailijan maittavan kattauksen. Mukana olivat Heikki Valkama, Marianna Kurtto, Roope Sarvilinna, Joonas Konstig, Tuomas Kyrö ja A. W. Yrjänä. Miettikää, A. W. Yrjänä! Kipitin herran kiinni kun hän oli lähdössä salista, hihkaisin että "älä karkaa, tuu mun kanssa kuvaan!" Se siitä hillitystä arvokkuudesta, kun yli 20-vuotinen fanitus pääsee valloilleen :D Tunnustettakoon, että olin koko päivän fiiliksissä, ja jaksoin hehkuttaa asiaa jokaiselle tutulle :D 

Päivä jatkui suunnitelman mukaan. Vuorossa oli kaksi esitystä samalla lavalla, molemmat Kansallisteatteria. Kirjasta näyttämölle - otsikolla kuultiin Kangastus 38 - sekä Vanhat mestarit - kirjojen taipumisesta näytelmäksi. Ehdottoman kiinnostavaa kuultavaa! Kjell Westö sai kehuja, että hän on kiltti elävä kirjailija, ja Thomas Bernhardin teos puolestaan esitetään HAMissa. Vaihtuvat näyttelyt saavat aikaan sen, että näytelmän lavastus ja tunnelma muuttuvat. 

Joel Willansin näin, vaikka hankalaa oli. Yleisöä oli valtavasti. Kaikki istumapaikat olivat täynnä ja lisäksi monta riviä ihmisiä seisomassa. Puikkelehdin puolelta toiselle saadakseni näköyhteyden Willansiin ja ottaakseni kuvan. Esityksessä sinänsä ei ollut uutta, koska olen lukenut kirjan 101 Very Finnish Problems. Annoin sen saksalaiselle tuttavalleni, ja kävimme mielenkiintoista keskustelua muun muassa käsitteistä sisu ja pikkujoulut. 

Tähän perään oli pakko mennä ruokapuolelle ja hoitaa lounas maistiaisilla sekä metrilakulla. Hyvin perinteinen lauantairuokailu, alkaa olla joka vuosi sama kuvio :D Seuraava ohjelmanumero oli suunnitelmasta poikkeava. Unohdin kokonaan Menneisyyden miehet - keskustelun, sillä pysähdyin katsomaan Ella Kannista ja Ofer Amiria (etukäteissuunnitelmassa Kanninen oli klo 17 Kirjakahvilassa). Olen nähnyt Kannisen Italia-ohjelmia ja lukenut jokusen kirjan. Pidän siitä, miten kirjoissa esitetään Italiasta niitä puolia, jotka matkaoppaissa jäävät pimentoon. Arki ja arjen pienet ilot nousevat esiin kuvituksen tukemana.

Klo 14 oli Dan Brownin vuoro. Menin paikalle sen verran viime tingassa, että vapaana oli enää muutama hajapaikka takarivissä. 1200 kuulijaa meitä taisi olla, hurja määrä! Aluksi nähtiin pari videota, sitten Brown luennoi puolisen tuntia, ja lopuksi jäi aikaa kysymyksille. Oli mielenkiintoista kuulla Brownin lapsuudesta, ajasta ennen kirjojen menestystä, miksi hän sanoi ensin ei elokuvalle, miksi ei ole tullut tv-sarjaa ynnä muuta. 


Matka jatkui, en enää muista minne... Olkoon tässä välissä kuva Jussi Adler-Olsenista, hänet bongasin Rosebudin lavalla johonkin aikaan.

Adler-Olsen oli loistava esiintyjä! Hän puhui seisaaltaan ja otti runsaasti kontaktia yleisöön. Yleisössä sattui olemaan Pirjo, ja niinpä Adler-Olsen kertoi hyvin tarkkaan uutuuskirjansa Pirjo-hahmosta. Kuultiin myös että sarja on 10-osainen. Suomennoksissa ollaan vähän jäljessä, Vartija on seitsemäs ja kirjoitettu jo muutama vuosi sitten. Kahdeksan osa Selfies on jo ilmestynyt ruotsiksi käännettynä, suomennos tulee ensi vuonna. 

Alkuillasta pysähdyin ensimmäiseen taiteilija-romaani esitykseen (toinen oli suunnitelman mukaan sunnuntaina). Kati Tervo, Joel Haahtela ja Venla Hiidensalo keskustelivat kirjoistaan. Haahtelan kirjassa taiteilija on täysin fiktiivinen hahmo, Tervo ja Hiidensalo kirjoittivat oikeasti eläneistä. Hauska sattuma, että kirjoissa puhutaan Ellenistä ja Albertista ilman sukunimiä. 

Ilta päättyi Teos-kustantamon bloggaridrinksuihin. Esiintyjiä oli pitkä rivi, muistankohan kaikki... Jarkko Volanen, Maria Peura, Mikko Rimminen, Marjo Niemi, Heikki Reivilä, Juhani Känkänen ja Juha Hurme. Aikaa tunti, eli viitisen minuuttia per kirjailija ja loppuun kysymyksiä. Hauska yllätys oli se, että Juhani Känkänen soitti kitaraa ja lauloi!


Väsyneenä mutta onnellisena ratikkaan ja siskon luo yöksi. Sunnuntaiaamuna en lähtenyt ihan niin aikaisin kuin olin suunnitellut, johtuen ohjelman muutoksesta. Marisha Rasi-Koskinen ei esiintynytkään klo 11 vaan klo 12. Kiitos siskolleni, joka huomasi muutoksen Rasi-Koskisen Facebook-sivulta! Ennen puoltapäivää kiertelin messuilla, ehdin tutkia nekin nurkat jotka perjantaina ja lauantaina jäivät vähemmälle huomiolle. 



Onhan tuo Huuko? Mietin myös Mikko Murinaa, mutta koska lähistöllä oli paljon David Mellingin kirjoja niin päättelin että se on Huuko. Sunnuntaina oli vähemmän väkeä liikkeellä ainakin aamulla, harmi sinänsä koska ohjelma oli kiinnostavaa. Rasi-Koskista oli kuuntelemassa kohtalainen määrä väkeä, sen sijaan dekkaristit Samuel Davidkin ja Lone Theils saivat puhua harvalukuisemmalle joukolle.

Rasi-Koskinen kuvassa vasemmalla. Vanhan kännykkäni huono kamera ei suostu ottamaan onnistuneita kuvia valonheittimien kohteena olevista. 


Koska Rasi-Koskisen esiintyminen tapahtui oletettua myöhemmin, missasin Samuel Björkin klo 12. Huomasin, että hän esiintyi myöhemmin sekä Otavan että Suomalaisen kirjakaupan lavalla. harmi vaan, että haastattelut olivat superlyhyitä. Klo 13 Björk oli Otavalla, mutta samaan aikaan oli Tellervo Koiviston ja Anne Mattssonin haastattelu. Aloitin Koivistolla ja Mattssonilla, mutta kun noin puolivälissä lähdi kohti Otavan pistettä olikin Björkin haastattelu loppusanoja vaille valmis. 



Samoin kävi klo 13.30. Aloitin ruotsinkielisellä Eva Franzin esiintymisellä. Vain 10 minuuttia myöhemmin suuntasin Suomalaisen lavalle, joka oli tyhjä. Mietin, että ihanko totta Björkin haastattelu oli tässä kohtaa ohi alle vartissa. Miten voi olla, kun kaikki muut kestivät sen 25 minuuttia?

Eva Franz vasemmalla. Koska Björkiä ei enää näkynyt, palasin kuuntelemaan tämän esityksen loppuun. Sitten olikin lounasaika, eli treffit siskon kanssa ja suunta ruokamaistiaisille. Tämänkin päivän lounas kuittaantui sillä :) Koska Katja Kaukosen esitys ei ollutkaan sunnuntaina klo 14.30 vaan oli jo torstaina, tässä kohtaa oli tunnin tauko. Lounaan lisäksi kävimme Storytelin kahvilassa juomassa kupposet. Vähän lisävirtaa messujen loppusuoralle!

Ennätimme pistäytyä vielä Ooppera-Baletin pisteellä glittermeikkauksessa. Noin viidessä minuutissa saimme silmäkulmaan hileitä, vapaavalintaista väriä. Hauskaa! Ja arvatkaa olinko yltä päältä glitterissä, kun toisinaan silmäkulmaa kutitti tai otsatukka oli menossa silmille, ja unohdin että siellä on hileitä vastassa...



Kolmesta neljään katsoimme Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnosta kisaavia. 10 ehdokasta, joten haastatteluaikaa taas vain viisi minuuttia per kirjailija. Kuva on huono, mutta tässä he ovat, vasemmalta oikealle:


Ari Räty, Heikki Kännö, Tuuli Salminen, Ossi Nyman, Maaria Oikarinen, Silja Kejonen, Annastiina Storm, Pauli Tapio, Olavi Koistinen ja Marjo Katriina Saarinen. Hauskaa, miten erilaisia kirjoja palkinnosta kisaa. Olen lukenut vasta 2, joten suosikkia ei ole. Toiset kaksi lainasin tänään kirjastosta kun sattuivat olemaan paikalla.

Tämän jälkeen kuuntelin lisää taiteilijaromaaneja, tällä kertaa Kati Tervo ja Venla Hiidensalo keskustelivat Mila Teräksen kanssa.

Messuviikonloppuni päättyi fanitukseen, sillä viimeisenä ohjelmalistallani oli Maija Vilkkumaa (yhdessä Olavi Uusivirran kanssa). Harmi, että tähän(kin) esitykseen oli vain puoli tuntia aikaa! Vilkkumaa ja Uusivirta olivat viikonlopun monisanaisimmat vastaajat, eipä siinä haastattelija saanut paljoa suunvuoroa :) Alku oli kiintoisaa; Uusivirta hoksasi että Instagramissa on live-toiminto joten hän järjesti esityksen striimauksen :)

Kaikkinensa messuviikonloppu oli hyvin onnistunut. Hämmästyttävän ison osan näin siitä, mitä olin etukäteen suunnitellut. Messulehdessä oli ilmeisesti jonkin verran virheitä, omalle kohdalleni osui onneksi vain kaksi. Harmi myös, että lehdessä oli vain Akateemisen kirjakaupan ohjelma, ei Otavan, Rosebudin, Ellibsin, Suomalaisen kirjakaupan... Päiväkohtaisen ohjelman näki messuilla, mutta siinä vaiheessa tahtoi unohtua että kuka esiintyykään viiden tunnin päästä. 

Hauskaa oli tavata tuttuja ja uusiakin bloggareita. Esiintymässä näin vain Hyllytonttu-Tiinan, jonka bujoilupiste oli sunnuntaina varsin kansoitettu. Ajanhallinta kiinnostaa, ja tekisipä ehkä itsellenikin hyvää pysähtyä ja suunnitella töitä, treenejä, teatterireissuja, blogipostauksia ynnä muuta vähän pidemmälle eteenpäin. 

Viikonlopun raskain asia oli kotimatka. Täpötäydessä pimeässä bussissa kaksi ja puoli tuntia, yök! Ja kun tultiin Tampereella ja vaihdoin kaupungin bussiin, maa oli jäinen ja liukas. Ehjänä kuitenkin kotiin! 

Kirjaostoksia en tähän kuvaa, koska hankin pari joululahjaa. Omaan hyllyyn ostin 4: Raija Orasen Acktén, jonka olen lukenut ja josta olen postannut, mutta joka oli niin hyvä että halusin sen omaan hyllyyn. Ostin Katja Kaukosen Vihkivedet ja Aki Salmelan Vanitaksen. Molemmat olen lukenut nekin :) Mietin onkohan minulla ne jo, koska tiesin että jotain Kaukosta ja Salmelaa löytyy. Mutta ei onneksi näitä. Lisäksi ostin Aulis Sallisen elämäkerran. 

Nyt 11 kuukautta lepoa ja sitten taas Turkuun ja Helsinkiin! :) 
















8 kommenttia:

  1. Marraskuuhuomenta ja kiitos eloisasta messuraportista, jonka hauskasta aloituskuvasta jo tuli hyvä fiilis! Hatunnosto reippaasta ohjelman läpiviemisestä: taatusti paljon uutta, antoisaa ja pohdittavaakin. Oli mukavaa näin kotoisasti saada kulkea mukanasi tapahtumasta ja kohtaamisesta toiseen. Glitteriä, sitä pitää elämässä ripaus aina olla, jos ei muuta niin hyppysellinen hileitä varalla taskunpohjalta pöläytettäväksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Glitternisti" oli titteli tekijöille :) Tällä kertaa oli sellaiset messut, että oli aiempia vuosia stressittömämpi fiilis. Ehkä siksi että ohjelmassa oli vähän pakko nähdä - päällekkäisyyksiä, niin ehdin nähdä suuren osan esityksistä kokonaan. Tästä on hyvä jatkaa marraskuuhun, valmistautua villasukkakauteen ja varovasti kurkistaa kevätkirjakatalogeja...

      Poista
  2. Ehdit nähdä ja kokea paljon kaikenlaista! Huomasin, että ollaan oltu monessa paikassa ainakin ohimennen yhtä aikaa. Ihmettelinkin, mistä pisteestä ihmiset olivat saaneet silmäkulmiinsa glitteriä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, glitterilmiö :D Olisi ollut lauantainakin. Näin silloin, mutta unohdin. Onneksi Lukupinon Instagramissa oli kuva, siitä muistin ja ehdittiin vielä, oltiin melkein viimeisiä. Toivottavasti joskus ollaan vähän pidempään samassa paikassa että ehditään vaihtaa muutama sana :)

      Poista
  3. Ihanat messutunnelmat, Henna! Olet ehtinyt vaikka mitä.

    Adler-Olsen näyttää niin symppikseltä. Näin hänet vilaukselta messuilla ja tuntuu uskomattomalta, että hän on dekkarikirjailija.

    Nyt pitää tosiaan saada taas vuosi kulumaan ilman messuja. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Adler-Olsen oli kyllä harvinaisen eloisa ja monisanainen esiintyjä. Välillä vastasi niin laajasti että unohti kysymyksen, mutta niinpä oli unohtanut haastattelijakin :D

      Poista
  4. Mukava messupostaus! Satuin selvästikin ruokapuolelle huonoihin aikoihin, koska ahdistuin ahtaudesta enkä jaksanut juuri metsästää maistiaisia. Olen nyt kahtena vuonna ollut messuilla pe-la - ehkä ensi vuonna yritän järjestää itseni paikalle jo torstaina tai jäädä sunnuntaihin, koska vähäisempi ihmisvilinä kyllä riittäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perjantai-ilta viiden jälkeen oli rauhallisempaa, samoin lauantaina tuntui hiljenevän iltaa kohti. Sunnuntaina oli suorastaan väljää, vaikka monet esiintyjät vetivätkin katsomot täyteen. Joskus olisi hienoa päästä paikalle torstaina avajaisiin.

      Poista