Etusivu

Hemulin kirjahylly Facebookissa

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Kaupunkilomalla: New York osa 1

Oi ihana New York, lopultakin pääsin käymään siellä! Neljä tai viisi vuotta sitten ostimme siskoni kanssa halvat lentoliput heti juhannuksen jälkeen, reissun piti olla lokakuun lopussa. Mutta kaksi päivää ennen lähtöä kaupunkiin iski hurrikaani, ja lähtöpäivämme maanantai oli ensimmäinen päivä jolloin kaikki lennot oli peruttu. Harmitus oli kova. Toki se laantui myöhemmin viikolla, kun luimme että Manhattan oli evakuoituna, ei ollut sähköä, ei ollut juoksevaa vettä... Nyt kesällä ostimme uudet halvat lentoliput ystäväni kanssa (lipuissa muutosmahdollisuus, menomatkalla käsimatkatavarat ja paluumatkalla yksi yhteinen ruumaan menevä laukku 440 €). Mukaan lähti kaksi muutakin. Hotellitarjouksia seurattiin tarkasti, ja osuttiin kultasuoneen. Neljän hengen huone Watson Hotelista kahden korttelin päässä Keskuspuistosta maksoi 358 € per henkilö, ilman aamiaista tosin mutta viisi yötä loistavalla sijainnilla. 

Minä sitten tykkään taloista, joissa on jotain erilaista ja erikoista!

Lähdimme matkaan keskiviikkona 26.9. Alkumatkasta oli hiukan kommelluksia, muun muassa  kotiin unohtuneita rahapusseja ja auton huoltotauko, joten loppupeleissä tulikin kiire kentälle. Sen verran hoppu, että satasen nopeusrajoituksella emme olisi ehtineet, onneksi vielä oli voimassa 120 km/h :D Lähtöselvitys ei tietenkään onnistunut automaateilla, emmekä saaneet viereisiä paikkoja, ei edes minä ja ystäväni vaikka meidät liput oli varattu samaan aikaan. Chicagon lento oli peruttu, joten sieltä oli buukattu väkeä New Yorkin lennolle. Yksi meidän porukasta sai lähtöselvityksessä stand by -paikan, hetki jouduttiin jännäämään että päästäänkö kaikki matkaan. Onneksi päästiin. Kovan vastatuulen takia lento kesti oletettua kauemmin, yli 8 tuntia. Torkuin osan matkaa, lisäksi ehdin lukea yhden kirjan. Laskeutumisen jälkeen jonotimme maahantulotarkastuksessa varsin pitkään. Oli jännittävää antaa sormenjäljet ja "rupatella" virkailijan kanssa. Kaikilta kysyttiin eri asioita, minulta sitä olenko ensimmäistä kertaa maassa, missä asun matkan ajan sekä mitä teen työkseni ja missä. Jo maahantulolomakkeen (ESTA) täyttö viikkoja etukäteen oli stressaavaa. Viisi sivua, jossa kysyttiin ihan kaikkea vanhempien nimistä lähtien.

Lopulta pääsimme hakemaan laukut ja suuntaamaan junalle. Vaikka JFK on iso lentoasema, ovat opasteet selkeät. Junan kuvaa seuraamalla on vaikea mennä harhaan. Olimme ostaneet etukäteen sekä 7 päivän metrolipun (vähän yli 30 €) että junaliput lentokentältä metroasemalle ja takaisin (vajaa 5 € kipale). Liput, metrokartat ja sähköpistokkeiden adapterit tulivat postissa kotiin. Matka lentoasemalta metropysäkille oli lyhyt, mutta metromatka Manhattanin sydämeen kesti lähemmäs tunnin.

New Yorkin Pispala eli Howard Beachin metroaseman ympäristö
Metrolla pääsimme lähelle hotellia. Alkoi olla sen verran myöhä, että kävimme pikaisesti irkkubaarissa syömässä ja sitten asetuimme hotelliin. 

Torstaiaamuna 27.9. heräsimmekin pirteinä klo 5.30. Todettiin että jaaha, tätä tarkoittaa 7 tunnin aikaero. Hotellin vieressä oli kauppa, joka oli auki kellon ympäri. Sieltä saimme aamupalaa ja kadun toiselta puolelta Starbucksista aamukahvia ja -teetä. Oli aika hämmästyttävää, kuinka paljon liikennettä oli jo aamukuudelta, niin autoja kuin ihmisiä. 

Aamupalan jälkeen lähdimme lenkille Keskuspuistoon. Tunnin verran hölköttelyä shortsikelissä. Hauska sattuma, mutta kolmen naisen joukkiollamme oli kaikilla pinkit paidat päälle. Saimmekin osaksemme hymyjä ja yhden huudahduksen "ladies in pink". 

Lenkkeilimme puoli kahdeksasta puoli yhdeksään. Ja taas oli ihmetyksen aiheena ihmismäärä. Välillä tuntui suorastaan ruuhkaiselta, niin paljon oli kävelijöitä ja juoksijoita. Ja puiston ulkolaidan pyöräkaistoilla pyöräilijöitä.

Lenkin jälkeen pysähdys hotellilla ja sitten kaupungille. Kävelimme Broadwayllä ja Wall Streetillä.  

Maailma talouden keskus on ulkoa päin yllättävän vaatimaton.
Pysähdyimme myös 9/11 Memorialilla. Se on hiljaiseksi vetävä paikka. Kaksi allasta, joissa vesi syöksyy kuiluun. Veden virtausta on hypnoottista katsella. Reunakaiteissa menehtyneiden nimet kaiverrettuna. Nimen kohdalla on aina kukka kyseisen henkilön syntymäpäivänä.








Kohta tulimme saaren kaakkoiskulmaan ja pysähdyimme päiväoluelle. Näköalana Brooklyn Bridge, jonne lähdimme seuraavaksi. 

Brooklyn Bridgen pinta onkin puuta. 
Illemmalla menimme syömään hotellin lähelle kreikkalaiseen ravintolaan. Muuten hyvä kokemus, mutta viereen istui humalainen kanadalainen, joka välttämättä halusi jutella kanssamme ja ottaa meistä valokuvia. Ruuan jälkeen menimme vielä katsastamaan Times Squaren. Siellä sitä olikin väkeä, yhdeksältä illalla.



Askelmittariin tuli yli 40000 askelta, joten ei liene ihme että uni tuli jo paljon ennen kymmentä. Ja niinpä taas oltiin perjantaina hereillä kuuden aikaan... 


Perjantai 27.9. sattui olemaan ainoa päivä, jolloin satoi. Sattui kuitenkin niin, että olimme jo aiemmin sopineet sen ostospäiväksi. Meillä oli bussiliput (n. 30 €) Woodsburyn outlet-kylään, joka sijaitsee tunnin ajomatkan päässä. Olimme valinneet päivän ensimmäisen lähdön klo 8.30, ja takaisin tultiin toiseksi viimeisellä kuljetuksella klo 18.30. Perjantai oli viileä päivä, mutta ostoksilla tarkeni. Ei oltu ulkona vaan kierrettiin melkein kaikki kaupat. Joimme aluksi lähtökahvit ja -kaakaot, sitten hajaannuimme. Teimme treffit muutaman tunnin päähän, söimme ja hajaannuimme uudelleen. Pakko tunnustaa, että kylään meni vähemmän rahaa kuin olin pelännyt. Ensimmäisen kolmen tunnin aikana ehdin jo epäillä, löydänkö mitään. Urheilukaupoissa oli vaikka mitä, mutta koot eivät täsmänneet. Ihania kenkiäkin oli, mutta ne mitä sovitin eivät istuneet leveään jalkaterääni ollenkaan. Löysin kuitenkin kaksi mekkoa, lompakon sekä muutamia joululahjoja. 


Ihana vehreys Woodsburyssä.
Sen verran raskas oli shoppailupäivä, että iltariennot jäivät tälläkin kertaa väliin. Taidettiin olla unten mailla tänäänkin ennen iltakymmentä... 

Jatkuu osassa 2. 



2 kommenttia:

  1. Ihana New York! Askelia tulee kaupunkilomilla aina ihan tajuttomasti mutta niinhän se on että kävellen näkee parhaiten ja eniten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana oli! En tiedä millaista olisi olla rantalomalla, maata paikallaan muutama päivä. Joskus voisi kokeilla sellaistakin :) Tosin itseni ja kaverit tuntien meidän aurinkolomakohde olisi sellainen missä pääsee vaeltamaan ja pyöräilemään :D Mutta kaupunkilomat on vaan niin ihania, saa flaneerata ympäriinsä.

      Poista