Teos 2019
315 s.
Helmet-lukuhaaste saa kohdan 24, "sokkona hyllystä valittu kirja". Näin Papyrusten ajan kirjaston uutuuspöydällä ja nappasin samantien mukaan. Kansi sinänsä ei ole kauhean informatiivinen tai houkutteleva , mutta nimi iski heti. Mitä tiedän papyruksista? Sen, että niille on kirjoitettu aikana ennen paperia, niitä on säilynyt kohtalaisen vähän ja niitä on löydetty lähinnä vain Välimeren ympäristöstä. Siinäpä se.
Erja Salmenkivi on erikoistunut kreikankielisiin papyruksiin, ja sen huomaa. Kirja huokuu intoa aiheeseen, asiantuntemusta unohtamatta. Lukija saa tietoa paitsi papyruksesta materiaalina myös tietoa aikakausien kulttuurista Egyptissä ja Kreikassa, sekä lisäksi runsaasti esimerkkejä siitä, ketkä kirjoittivat papyruksille ja minkätyylistä tekstiä. Kirjan lopussa on liki 30 tekstiä kreikankielisinä, varustettuina suomenkielisillä kommenteilla eli lähinnä selityksissä. Kaikki tekstit löytyvät suomennettuina kirjan aiemmilta sivuilta, ja kreikankielisten yhteydessä on aina sivunumero, mistä suomennos löytyy. Lukijan ei siis tarvitse osata kreikkaa voidakseen seurata, mitä tekstissä on ja ymmärtääkseen kommenteissa sanotun.
Yksi merkittävimmistä Augustuksen koko Välimeren aluetta koskeneista uudistuksista oli kaikkia täysi-ikäisiä miehiä koskenut henkivero. Hieman vastaava järjestelmä oli kyllä ollut olemassa ptolemaiolaisella ajalla - niin kutsutun suolaveron kerääminen - mutta Augustuksen verouudistuksella oli todella laaja-alaisia seurauksia koko valtakunnassa. Koska verovelvollisuus koski kaikkia 14-62 -vuotiaita miehiä, oli tärkeää tietää poikalapsen synnyinvuosi. Meille on säilynyt lukuisia poikalasten syntymätodistuksia eri puolilta Egyptiä. Esimerkiksi P.Gen. 1, 33 vuodelta 155 jaa. (teksti nro 20, s. 269) kuuluu:
Agathos Daimonille ja Herakleideelle alias Demetriokselle, metropoliksen kirjureille, Theonin pojanpoika, Heronin poika Kefalakselta ja tämän vaimolta, samasta isästä ja äidistä syntyneeltä sisarelta Didymelta, molemmat kotoisin metropoliksesta ollen kirjoilla Isiksen Dromoksen kaupunginosassa, ja Didymen holhoojana toimii sama Kefalas. Ilmoitamme meille syntyneen poikalapsen nimeltään Didymos, joka syntyi keisari Antoniuksen 16. hallitusvuonna ollen kuluvan 19. vuoden lopulla nelivuotias. Annamme (täten) ilmoituksen syntymästä. (Toinen käsiala:) Didymoksen syntymästä on tehty rekisterimerkintä metropoliksen kirjureille keisari Antoniuksen 19. hallitusvuoden Thoth-kuun 11. päivänä. [= 9. syyskuuta 155 jaa.]
Koin sekä suurta hämmennystä että suurta huvitusta lukiessani papyrus-tekstejä. Jestas sentään mitä kapulakieltä! Jos ymmärrän oikein, niin Didymos-poika on syntynyt Kefalakselle ja Didymelle (jotka ovat sisarukset?), ja syntymästä ilmoitetaan kirjureille nimeltään Agathos Daimos ja Herakleides (eli Demetrios).
Ei käy kateeksi tutkijoita ja kääntäjiä! Mietin, että ensimmäiset papyrusten löytäjät ja tulkitsijat ovat tehneet hurjan urakan, jotta ovat päässeet tekstien sanoman jäljille. Eikä niiden tulkitseminen liene helppoa nykytutkijoillekaan, koska säilynyt materiaali on pääosin melkoisen huonokuntoista.
Tässä oli taas kirja sarjassa hyppy tuntemattomaan, mutta olen iloinen sen lukemisesta. Hurjan mielenkiintoista! Löytöjä on tehty vuosisatojen aikana, ja on mahdollista että niitä tulee vielä lisää, esimerkiksi Vesuviuksen vuonna 79 tapahtuneen purkauksen jäljiltä. Kuten Salmenkivi kirjoittaa, "(...) talosta voi tulevaisuudessa löytyä uusia kirjastohuoneita, varsinkin kun suuri osa kivettyneen laavamassan alle hautautuneen huvilan pinta-alasta on edelleen kaivamatta".
Kannessa on ilmeisesti kuvattu papyrusta, mutta se olisi ollut kivempi jos siinä olisi ollut muutama rivi tekstiä mukana. Vaikka kreikankielistä, se on hauskan näköistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti