Lastenkirjalauantai: Kenneth Grahame: Kaislikossa suhisee (selkokirja)

Kenneth Grahame: Kaislikossa suhisee
Suomennos ja selkomukautus Tuomas Kilpi
Oppian 2019
182 s.

Kenneth Grahamen ihana klassikko Kaislikossa suhisee on saanut selkomukautuksen. Hyvä niin! Yläkouluvinkkaajana tiedän, että klassikoiden selkoversiot ovat kysyttyjä, joten sitä parempi mitä enemmän niitä on tarjolla. Vaikka sivumäärä - 182 - saattaa vaikuttaa suurelta ja ehkä hieman pelottavaltakin, on tarina niin vauhdikas että sivuja kääntää melkein huomaamattaan.

Tarina alkaa, kun Maamyyrä lähtee ulos ja päätyy joen rantaan. Pian hän tapaa Vesirotan, ja seikkailu alkaa. Soutuvene on Maamyyrälle uusi tuttavuus, siksipä joessa retkeily on jännittävää. Hurjaa puolestaan seuraa siinä vaiheessa, kun uusista asioista innostuva Rupikonna hommaa auton. Tapahtuu kaikenlaista aina vankilareissusta ja vallatun talon vapauttamisesta lähtien.

Maamyyrä hyppäsi ylös

ja tarttui äkkiä airoihin.

Vesirotta kaatui veneen pohjalle.

”Mitä sinä teet! Vene kaatuu!”

Vesirotta huusi.

Mutta Maamyyrä heilutti airoja

voimalla ja kaivoi niillä vettä.

Airot eivät osuneet veteen.

Maamyyrän jalat lensivät ilmaan

ja hän kaatui Vesirotan päälle.

Pelästynyt Maamyyrä tarttui

veneen reunaan - ja molskis!

Vene kaatui.

Maamyyrä räpiköi joessa.

Vesi oli hyvin kylmää.

Se sattui Maamyyrän korviin,

kun hän upposi veden alle.

Hän kamppaili ja sai päänsä pinnalle.

Mutta sen jälkeen hän alkoi

taas upota.

Sitten joku tarttui

Maamyyrää niskasta.

Se oli Vesirotta.

Vesirotta nauroi.

Vesirotta sai kiinni kelluvasta airosta

ja laittoi sen Maamyyrän kainaloon.

Vesirotta teki samoin toiselle airolle.

Sitten Vesimyyrä hinasi

Maamyyrän rantaan.

Mielestäni tarinaan on onnistuttu kätkemään monia opettavaisia juttuja niin, etteivät ne osoittele ”hei, katso, noin käy jos tekee tuollaista”. On yli-innokkuutta, vieraan pelkoa ja epäluuloa, piittaamattomuutta, epärehellisyyttä. Ne kuitenkin limittyvät arkisiin hetkiin, usein yhdessä uteliaisuuden ja malttamattomuuden kanssa.

Rupikonna on mielenkiintoinen hahmo. Hän on samaan aikaan pääsemässä irti itsekkyydestään ja välinpitämättömyydestään mutta ei sitten kuitenkaan pääse vaan ajautuu tekemään lisää tyhmyyksiä. Hän tunnistaa ystäviensä huolen mutta kohtaa todella monta ongelmaa ennen kuin uskoo näiden järkipuhetta. Onneksi muut eivät hylkää häntä vaan ovat valmiina taistelemaan Rupikonnan elämänlaadun puolesta.

Kaiken yllä leijuu ystävyys, aito halu auttaa toista. Yhteistyö on keino selvitä mistä vaan. Ei haittaa vaikka ystävykset ovat keskenään todella erilaisia, jokaisella on omat vahvuutensa joten kokonaisuudesta tulee monipuolinen.