Lastenkirjalauantai: Laura Ertimo: Lumotun maan kartasto

Laura Ertimo: Lumotun maan kartasto

Kuvittanut Satu Kontinen

S & S 2020

53 s.

Lastenkirjalauantaissa on tälläkin viikolla tietokirja, joskin varsin epätyypillinen sellainen. Laura Ertimo on valinnut kymmenen näkökulmaa maapalloon; valtaosa on luontoon liittyvää mutta onpa mukana myös "pikkuväen" eli keijujen ja peikkojen näkökulma. Jokainen asia saa 2 - 4 tekstisivua, jota seuraa Satu Kontisen piirtämä kartta-aukeama. Joissain kartoissa on vähän tekstiä, joissain hiukan enemmän, mutta jokaisessa on paljon katsottavaa ja tutkittavaa. 

Ertimo kirjoittaa lumoavasti ja vangitsevasti. Monia asioita tiesin ennestään, mutta niissäkin mukana oli jotain sellaista, joka pakotti minut pysähtymään ja miettimään. Monia lauseita ja kappaleita luin useamman kerran, ihan vain kuvitellakseni miltä kerrottu näyttää.

Mutta kun merenpohja syöksyy mannerjalustalta pimeyteen, kun auringonvalo ei tuota enää varjoakaan syvyyksissä häivähtäville olennoille, sulkeutuvat meren portit niin alkuperäisasukkailta kuin kartoittajiltakin. Lukemattomat tarinat kertovat pohjattomista syvyyksistä. Silti kaikilla valtamerillä on pohja -  se vain tunnetaan huonommin kuin Mars-planeetan pinta. 

Merenpohja ei ole tasainen: Veden alla on vuoristoja, laaksoja, repeämiä ja tulivuoria mutta myös hyvin tasaisia tasankoja. Vesimassa, jonka läpi auringonvalo ei pääse ja joka puristaa keuhkot ruttuun, toimii läpitunkemattomana suojana valtamerten pohjalla levittäytyvälle toiselle maailmalle. Valtaosa merenpohjasta peittyy kuuden kilometrin syvyisen vesimassan alle. 

Tämä ei missään nimessä ole helppo kirja, siis sellainen jossa on hassuja kuvia ja niiden ympärillä lause pari. Ei, tämä vaatii lukijalta ja kuulijalta keskittymistä, mutta nimenomaan keskittymistä kauniiseen kieleen ja kauniisiin kuviin, pysähtymistä sen äärelle, mitä juuri luki tai kuuli. Monin paikoin teksti on enemmänkin tarinaa kuin faktan kertomista, mikä kyllä sopii tähän kirjaan oikein hyvin. 

Vanhimmat puut ovat eläneet tuhansia vuosia, monikymmenkertaisesti iäkkäimpiin ihmisiin nähden. Ne muistaisivat tarinoita, jotka ovat muuttuneet ihmisille saduiksi tai unohtuneet kokonaan. Ehkä ne kertoisivat asioita, joista ihmiset eivät ole koskaan kuulleetkaan. 

Kirjan alaotsikko Tarinoita muuttuvalta planeetalta kertoo, mistä on kyse. Maapallo ei aina ole ollut samanlainen, eikä se tule pysymään sellaisena kuin sen tunnemme nyt. Siitä on hyvä muistuttaa hetkessä eläviä lapsia. Mielestäni tämä kirja sopii monen ikäisille lapsille, ei ihan pienimmille mutta ehkä 5-vuotiaista ylöspäin.