Englanninkielinen alkuteos Heartstopper, Volume 1 (2018)
Suomentanut Oona Juutinen
Tammi 2022
263 s.
Heartstopper-sarja on noussut Suomessa(kin) supersuosituksi, enkä ihmettele. Vaikka se on kirjastossa nuortenosastolla, ilahduttaa se myös aikuislukijaa.
Charlien koulussa siirrytään luokattomiin ryhmiin, mikä tarkoittaa että hän saa vieruskaverikseen vuotta vanhemman Nickin. Katseiden kohtaaminen on heartstopper, ei vain sydämen vaan sekunniksi kaiken pysäyttäjä. Charlie ihastuu oitis, mutta tunteeko Nick samoin?
Lukuvuoden edetessä he alkavat tehdä yhä enemmän asioita yhdessä, ja lopulta myös Nick uskaltaa myöntää että hänellä on tunteita Charlieta kohtaan. Elämä ei kuitenkaan ole yksinkertaista koulussa, jossa Charlieta on aiemmin kiusattu homouden takia.
Tässä sarjan avausosassa on ihan superpaljon kaikkea hyvää. Ihan kuka tahansa voi samaistua ihastumisen tunteeseen ja siihen pelkoon, että mitä jos toinen ei vastaa tunteisiin. Missä vaiheessa uskaltaa ottaa ensimmäisen pienen askeleen ilman että pelottaa toisen pois? Mitä jos tulee torjutuksi? Nick on rugbyjoukkueessa ja houkuttelee sinne myös Charlien; mitä joukkueessa mahdetaan tuumata jos "äijälajin" äijä Nick paljastuu homoksi tai biseksuaaliksi? Ja onko sillä lopulta mitään väliä, mitä muut ajattelevat?
Erityisen paljon pidän ilmeikkäästä mutta selkeästä piirrosjäljestä. Joskus kun selaa sarjakuvakirjoja, sivut ovat sekamelskaa eikä aina tiedä missä järjestyksessä ruudut pitäisi lukea. Vielä jos puhekuplat ovat täynnä (pientä) tekstiä, kynnys tarttua kirjaan nousee. Tässä tarinaa kerrotaan valtavan paljon yksittäisillä sanoilla tai pelkillä hahmojen ilmeillä. Joskus huutomerkki kertoo enemmän kuin kymmenen sanaa.
Minua miellyttää kovasti myös tunnelma. Koulussa opettaja puuttuu tilanteeseen jossa kolmen pojan joukko pähkäilee olisiko Nick homo. "Mutta se on jokaisen oma asia eikä mikään juoruilun aihe", toteaa neiti Singh ennen kuin komentaa pojat kotiin. Monet kiinnittävät huomiota siihen, että Nick ja Charlie tekevät koko ajan enemmän asioita yhdessä, mutta se tuntuu olevan valtaosalle ok. Kovin usein nuortenkirjoissa seksuaalivähemmistön edustajana oleminen on ahdistavaa tai jopa pelottavaa siksi, että herkästi joutuu julman pilkan kohteeksi. Tässä fiilis on pääosin hyväksyvä.
Helmet-lukuhaasteeseen täytän kohdan 27, "jossain maassa kielletty kirja, joka on julkaistu 2000-luvulla". Hesarin artikkelin mukaan unkarilainen kirjakauppias oli saamassa sakot myytyään kirjaa ilman kansia peittävää suojapaperia, ja eiköhän tämä ole tätä nykyä Venäjälläkin kielletty.
Sarjaa on luettu tosi paljon, ykkösosasta löytyy postaus esimerkiksi blogeista Koukussa kirjoihin, Kirjapöllön huhuiluja ja Kirjavinkit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti