Vilmos Kondor: Budapestin varjot

Vilmos Kondor: Budapestin varjot
Unkarinkielinen alkuperäisteos Budapest Noir
Suomentanut Tähti Pullinen
Tammi 2012
296 s.






Budapestin varjot avaa viisiosaisen dekkarisarjan. Alkukielellä teoksen nimi on Budapest Noir, mikä kuvaa kirjan tunnelmaa erittäin hyvin. 1930-luvun kaupunki on täynnä varjoja, niin katujen kuin ihmistenkin osalta. Keneenkään ei voi luottaa mutta toisaalta apua saa yllättäviltä tahoilta.

Päähenkilö on reportteri Zsigmond Gordon, joka kutsutaan onnettomuuspaikalle. Kadulta on löytynyt kuollut nainen, juutalainen ilotyttö. Poliisi ei kiinnostu tapauksesta; on tärkeämpää turvata pääministerin hautajaiset. Gordonia tapaus vaivaa. Mitä nainen teki syrjäisellä kadulla? Miten juutalainen oli päätynyt ilotytöksi? Ja ennen kaikkea, miksi naisen kuva oli etsivätarkastajan kirjoituspöydän laatikossa? Gordonin pitäisi keskittyä raportoimaan hautajaisista mutta hän panostaa siihen vain osan ajastaan, lopun hän käyttää selvittääkseen mitä juutalaisnaiselle tapahtui.

Häntä ei ajanut totuuden selvittämisen tarve hänen kirjoittaessaan juttuja, kerätessään materiaalia tai tutkiessaan tapauksia. Hän tiesi hyvin, ettei voisi aikaansa sen turhemmin kuluttaa. Unkarin eturivin etsivät kirjoittivat objektiivisen totuuden selvittämisestä, mutta vaikkei ollut filosofiaa opiskellutkaan, Gordon rohkeni epäillä, mahtoiko sellaista kuin objektiivinen totuus ylipäätään olla olemassa. Ja vaikka hän olisi saanutkin totuuden selville, niin mitä sitten? Hänen oli vaikea myöntää edes itselleen, että häntä kiinnostivat ihmiset ja heidän kohtalonsa. Kuolema taas oli kohtalon pääteasema. Sinne oli jollain tavalla päästävä jokaisen. Gordonia kiinnosti tuo "jokin tapa". Ei hän välttämättä pitänyt ihmisistä joista kirjoitti, mutta heidän kohtalonsa kiinnosti häntä enemmän kuin mikään. 

Raitiovaunujen kolistellessa kaduilla, päivien vieriessä harmaina Gordon väistelee hevosvankkureita ja talloo isoille varpaille. Vaarassa ovat sekä hän itse että hänen naisystävänsä Krisztina ja isoisänsä Mór. Heidän avullaan Gordonin onnistuu selvittää, miksi nainen kuoli. Vastaus on armoton: ihminen on arvoton pelissä, jossa raha ja valta määräävät. Viha ja kosto ottavat omansa piittaamatta totuudesta ja inhimillisyydestä.

Gordon on kiehtova ja vähän ristiriitainen hahmo. Hän uhmaa käskyjä mutta tekee sen melko laimeasti. Työtehtävät hoituvat ajallaan kovan ammattitaidon ansiosta, mikä jättää hänelle tilaa rikostutkimuksiin. Marmeladia keittelevä ja uusia reseptejä kehittävä Mór on samaan aikaan hauska ja surullinen hahmo. Miten on elämä mennyt, jos ainoa päämäärä on keksiä täydellinen marmeladiresepti? Henkilöhahmojen lisäksi Budapestin kaupunki on merkittävästi esillä, oikeastaan se voisi olla yksi hahmoista. Se on elävä, yhtä aikaa turvallinen mutta arvaamaton, tuttu mutta kuohuva. Odotan mielenkiinnolla sarjan seuraavia osia, haluan tietää mitä kaikkea mennyt Budapest kätkee porttikongeihinsa ja verhojensa taa.