Englanninkielinen alkuperäisteos Archie Greene and the Magigian's Secret (2014)
Kuvitus James de la Rue
Suomentanut Kaisa Ranta
Art House 2015
324 s.
Uuden fantasiasarjan avausosassa tutustumme Archie Greeneen, poikaan joka 12-vuotissyntymäpäivänään tempautuu mukaan uskomattomiin seikkailuihin.
Isoäitinsä luona asuva Archie saa syntymäpäivänään paketin. Siinä ei sinänsä olisi mitään ihmeellistä, jollei pakettia toimittaisi lakitoimisto ja jollei paketti olisi odottanut toimitusta neljääsataa vuotta. Paketissa on kummallinen kirja. Se on kirjoitettu oudolla kielellä, sen kirjaimet näyttävät liikkuvat ja ensi kertaa sitä koskettaessaan Archie saa sähköiskun.
Archie käänsi kiekkoa vielä kerran, ja näkyviin tuli kristallipallo. "Aukea nyt jo", hän mutisi itsekseen.
Kuului katkeavaa luuta muistuttava kuiva napsahdus, ja solki ponnahti auki. Silloin Archien nenään kantautui jokin makea tuoksu, jotain vaniljan tapaista, ja hän oli kuulevinaan jotakin. Se kuulosti hengenvedolta, siitä tuli mieleen uimari, joka nousee pintaan oltuaan pitkään veden alla. Jollei ajatus olisi ollut mahdoton, Archie olisi kuvitellut sen kuuluvan kirjasta. Hän painoi korvansa kantta vasten. Hiljaisuutta.
Archie ei vielä tiedä olevansa kirjakuiskaaja, harvinainen henkilö joka pystyy kuulemaan maagisten kirjojen puheen. Hän ei vielä tiedä tapaavansa joukkoa salaperäisiä hahmoja. Eikä hän osaa aavistaa, että ohjeen noudattaminen ja kirjan vieminen Valkoisten lehtien talo - kirjakauppaan on avain hänen elämänsä seikkailuun.
Archie Greene ja taikurin salaisuus on verrattoman hyvä kirja, joka sopii monenikäisille. Vaikka päähenkilö on 12-vuotias, uskon nuorempienkin tykkäävän. Kirjassa on kaikkea: vauhtia, jännitystä, salaisuuksia, katoamisia, suljettuja ovia, aikamatkailua, ystävyyttä, luotettavuutta ja epäluotettavuutta, pelkoa, päättäväisyyttä... Kaikkea on sopivassa suhteessa, niin että kokonaisuus on helppolukuinen ja sujuvasti etenevä.
Henkilöhahmoja on melkoinen määrä, ja minulla oli välillä vaikeuksia muistaa missä kenetkin on tavattu aiemmin. Olisin kaivannut Archien isoäitiä enemmän mukaan, nyt hän "unohtui" alun jälkeen. Mutta eiköhän moniin hahmoihin tutustu paremmin seuraavassa osassa Archie Greene ja alkemistin kirous, jonka ilmestymisaikaa ei tosin ole mainittu. Oletettavasti se ilmestyy joko keväällä tai syksyllä 2016, ja aion ottaa sen lukulistalle.
Kesällä kirjaston lastenosastolla kysyttiin "jotain Harry Potterin tapaista" lapselle, joka on lukenut Potterit moneen kertaan. Vastasin, että ikävä kyllä mitään samanlaista ei ole. Archie Greenekään ei ole Harry Potter eikä Valkoisten lehtien talo ole Tylypahka, mutta toivoisin silti eri ikäisten löytävän kirjasarjan. Lasten fantasiakirjallisuuden taso on hyvin vaihteleva, mutta tämä menee korkealle. En tylsistynyt kertaakaan! :)
Archie käänsi kiekkoa vielä kerran, ja näkyviin tuli kristallipallo. "Aukea nyt jo", hän mutisi itsekseen.
Kuului katkeavaa luuta muistuttava kuiva napsahdus, ja solki ponnahti auki. Silloin Archien nenään kantautui jokin makea tuoksu, jotain vaniljan tapaista, ja hän oli kuulevinaan jotakin. Se kuulosti hengenvedolta, siitä tuli mieleen uimari, joka nousee pintaan oltuaan pitkään veden alla. Jollei ajatus olisi ollut mahdoton, Archie olisi kuvitellut sen kuuluvan kirjasta. Hän painoi korvansa kantta vasten. Hiljaisuutta.
Archie ei vielä tiedä olevansa kirjakuiskaaja, harvinainen henkilö joka pystyy kuulemaan maagisten kirjojen puheen. Hän ei vielä tiedä tapaavansa joukkoa salaperäisiä hahmoja. Eikä hän osaa aavistaa, että ohjeen noudattaminen ja kirjan vieminen Valkoisten lehtien talo - kirjakauppaan on avain hänen elämänsä seikkailuun.
Archie Greene ja taikurin salaisuus on verrattoman hyvä kirja, joka sopii monenikäisille. Vaikka päähenkilö on 12-vuotias, uskon nuorempienkin tykkäävän. Kirjassa on kaikkea: vauhtia, jännitystä, salaisuuksia, katoamisia, suljettuja ovia, aikamatkailua, ystävyyttä, luotettavuutta ja epäluotettavuutta, pelkoa, päättäväisyyttä... Kaikkea on sopivassa suhteessa, niin että kokonaisuus on helppolukuinen ja sujuvasti etenevä.
Henkilöhahmoja on melkoinen määrä, ja minulla oli välillä vaikeuksia muistaa missä kenetkin on tavattu aiemmin. Olisin kaivannut Archien isoäitiä enemmän mukaan, nyt hän "unohtui" alun jälkeen. Mutta eiköhän moniin hahmoihin tutustu paremmin seuraavassa osassa Archie Greene ja alkemistin kirous, jonka ilmestymisaikaa ei tosin ole mainittu. Oletettavasti se ilmestyy joko keväällä tai syksyllä 2016, ja aion ottaa sen lukulistalle.
Kesällä kirjaston lastenosastolla kysyttiin "jotain Harry Potterin tapaista" lapselle, joka on lukenut Potterit moneen kertaan. Vastasin, että ikävä kyllä mitään samanlaista ei ole. Archie Greenekään ei ole Harry Potter eikä Valkoisten lehtien talo ole Tylypahka, mutta toivoisin silti eri ikäisten löytävän kirjasarjan. Lasten fantasiakirjallisuuden taso on hyvin vaihteleva, mutta tämä menee korkealle. En tylsistynyt kertaakaan! :)
Todella hyvä kirja!
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä! Vielä saisi tulla lisää osia, näiden parissa kyllä viihtyy.
Poista