Helsingin Kirjamessut - toteutuiko suunnitelma?

Tilinteon hetki. 

Olin tehnyt hienon suunnitelman kolmeksi messupäiväksi, mutta kas kummaa, todellisuus oli jotain ihan muuta. Syitä on monta: jonkun esiintyjän näin yllättäen muualla kuin missä olin suunnitellut, tapasin siskoani kahtena päivänä, päivystysaikani bloggaajapisteellä vaihtui... Näin kuitenkin aika monta niistä kirjailijoista, jotka olin suunnitellut näkeväni. Ja mikä parasta, tapasin suuren joukon vanhoja ja uusia bloggaajatuttuja.

Perjantaina olin Messukeskuksessa iltapäivällä noin yhdestä viiteen. Kunnianhimoinen suunnitelma oli ollut seurata noin kuusi esitystä... Todellisuudessa ainoa suunniteltu ja toteutunut oli Anders Rydell. Natsit ovat ikuinen aihe tietokirjallisuudessa, tällä kertaa kuulimme kirjarovioista. Rydell on tutkinut natsien takavarikoimien kirjojen historiaa ja osallistunut omistajien etsintään. Työ on äärettömän hidasta ja vaikeaa mutta samalla onnistuessaan äärimmäisen palkitsevaa. 

Anders Rydell

Sattumalta osuin kuuntelemaan Hannu Väisästä, en ollut koskaan nähnyt häntä livenä. Miten sympaattinen heppu! Oli valtavan mielenkiintoista kuulla, millaista on työskennellä sekä kirjailijana että kuvataiteilijana, miten onnistuu hyppy lajista toiseen, miten työpäivä rakentuu. 

Hannu Väisänen

Näin varovaisen alun jälkeen juoksin viikon pitkiksen eli 15 km Messukeskuksesta kotiin :) Sateessa tietenkin...

Lauantai oli superpäivä, kotoa kotiin noin 12 tuntia ja messutohinassa noin 10,5 tuntia. Aamu alkoi WSOY:n ja Tammen bloggaajabrunssilla, jossa oli sekä ennätysmäärä osallistujia että huikea kirjailijakattaus. Vai miltä kuulostaa kvintetti Anja Snellman, Tuula-Liina Varis, Riitta Jalonen, Hannu Mäkelä ja Claes Andersson? 

Kustantamon edustajat haastattelivat kutakin kirjailijaa lyhyesti, sen jälkeen yleisö sai kysyä. Yllättäen keskusteltiin varsin paljon bloggaamisesta. Kirjailijat myönsivät kaipaavansa "vanhoja kunnon kirjallisuuskritiikkejä", siis niitä joissa teos suhteutetaan kirjailija aikaisempaan tuotantoon ja kirjallisuushistoriaan. Olen samaa mieltä siinä, että on sääli miten paitsi kirjallisuus- myös taidekritiikin palstatila vähenee, ja miten sama arvio julkaistaan toisinaan hyvinkin monessa lehdessä. Leikekirjan pitäjää saattaa harmittaa, jos kuusi lehtiarvostelua onkin kuusi täsmälleen samaa tekstiä. 

Claes Andersson

Anja Snellman

Tuula-Liina Varis

Hannu Mäkelä

Riitta Jalonen

Brunssilta matka jatkui Atenan järjestämään bloggaajatilaisuuteen. Siellä kirjailijavieraina olivat syksyn esikoiskirjailijat Soili Pohjalainen ja Tiina Lifländer - bloggaajia molemmat! Puhetta oli paitsi bloggaamisesta myös kirjoittavan ihmisen identiteetistä. Hauskana anekdoottina mainittakoon kustantajan kommentti, että värityskirjat ovat mahdollistaneet näiden esikoisteosten julkaisun! Mitäpä sen väliä mistä raha tulee, kunhan sitä tulee niin että on mahdollista julkaista myös muita kuin niin sanottuja varmoja hittejä. 

Soili Pohjalainen ja Tiina Lifländer

Seuraava ohjelmanumero oli suunnitelman noudattaminen. Peräti kolme esitystä meni täsmälleen niin kuin piti; Max Seeck Kirjakahvilassa, Ville Rusanen Oopperan ja Baletin pisteellä sekä Jari Järvelä ja Jukka Viikilä Takauma-lavalla. Järvelän ja Viikilän esitys osui samaan aikaan bloggaajapäivystykseni kanssa, mutta onneksi lava sattui olemaan bloggaajapisteen vieressä. Pystyin puolella korvalla seuraamaan herrojen keskustelua Tommi Parkon kanssa.  

Max Seeck

Ville Rusanen

Jari Järvelä, Jukka Viikilä ja Tommi Parkko

Loput suunnitelmasta jäivät toteutumatta, koska lähdimme siskoni kanssa yläkertaan tutustumaan ruoka- ja etenkin viinimessuihin... Kirjaostokset jäi tekemättä, koska en tajunnut ajoissa kirjamessujen sulkeutuvan klo 18 ruokapuolen ollessa auki klo 20 saakka. No, olihan siinä vielä sunnuntai aikaa. 

Lauantai oli pitkä päivä joten sunnuntai jäi vähän odotettua lyhyemmäksi. Harmillisesti missasin Tim Walkerin, tulin paikalle vasta yhdeksitoista bloggaajapäivystykseen. Muuten onnistuin melkein täydellisesti: Pajtim Statovci (joka sai Tiranan sydämellä Toisinkoinen-palkinnon) puoliltapäivin, heti perään Sami Hilvo, molemmat Katri Vala - lavalla, joka tietenkin oli aivan toisella puolella hallia kuin bloggaajapiste. Livahdinkin päivystysvuorostani hiukan etuajassa, onneksi sohvalla notkui yleensä aina enemmän väkeä kuin suunnitellut kaksi :)

Väliin tuli ylimääräisenä numerona Heidi Mäkinen, josta serkkuni oli vinkannut. Entisiä Viita-akatemialaisia olemme kaikki kolme, tosin minä olin siellä myöhemmin. 

Puoli kahdelta kuuntelin tovin Aino-Kaisa Saarista ja Pekka Holopaista. Lähdin kuitenkin pois kesken, en jaksanut kuunnella doping-asian vatvomista vaikka se saatiin lopulta sidottua kirjaan. Kahdelta oli tarkoitus kuunnella Minna Tervamäkeä Oopperan ja Baletin pisteellä. Näin hänet, mutta haastattelu ei alkanut ajallaan ja jouduin lähtemään. Olin lähdössä vanhempien luo Orivedelle ja juna lähti puoli kolmelta. 

Sunnuntaillekin mahtui iloinen yllätys: Pirkko Saisio Rosebudin pisteellä! Olin harmitellut etten näe hänen kello kahden esiintymistään. Osuin Rosebudille sattumalta ja kesken esityksen, mutta kuulin onneksi osan. Ja taas totesin kuinka taitava sanankäyttäjä Saisio on. Teatterissa häntä kiinnostaa sisäinen monologi, ja sitä hän on paitsi tutkinut teatterissa myös käyttänyt kirjoissa. Uutuuskirjassa Mies, ja hänen asiansa ei kuulemma ole yhtään lausetta, jota päähenkilö ei olisi voinut sanoa itselleen sisäisenä monologina. Lisäksi hän vertaili kirjoittamista ennen ja nyt: ennen piti olla lause valmiina päässä ennen kuin sen kirjoitti kirjoituskoneella, jos ei halunnut sotkuista jälkeä. Nyt tietokoneaikana lause on muovailuvahaa, jota voi muotoilla uudelleen ja uudelleen. 

Pajtim Statovci

Sami Hilvo

Heidi Mäkinen

Aino-Kaisa Saarinen ja Pekka Holopainen (oik.)

Minna Tervamäki

Vesa-Matti Loiri

Pirkko Saisio

Voisin siis todeta, että messusuunnitelma oli hyvä mutta puoliksi epärealistinen :D Jos sitten ensi vuonna suunnittelisi vain kaksi tai kolme ehdottoman varmaa kohdetta, ja muuten antaisi virran viedä. Ja tekisi kirjaostokset perjantaina iltapäivällä, jolloin kahden euron pöytien luona on vähemmän kaoottista. Nyt ostokset jäi sunnuntaihin, ja koska olin lähdössä suoraan messuilta yökylään ja mukana oli lenkkivaatteet, en voinut tehdä hankintoja niin paljoa kuin olisin halunnut. Ostin vain kolme kirjaa, kaikki isoja ja painavia: Raija Orasen Aurora, Armas Järnefeltin elämäkerta sekä SuviSirkku Talaan toimittama Syysilta (Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä). Tässä tapauksessa laatu korvaa määrän :) Otin kylläkin valokuvia kirjojen kansista, kunhan ehdin niin tsekkaan löytyykö niitä kirjastosta. 

Hienot messut tälläkin kertaa, ensi vuonna uudestaan! Kiitos Messukeskukselle mahdollisuudesta akkreditoitua bloggaajana.