Lastenkirjalauantai: Ryan T. Higgins: Mörri hanhiemona

 

Ryan T. Higgins: Mörri hanhiemona

Englanninkielinen alkuteos Mother Bruce (2015)

Suomentanut Raija Rintamäki

Kumma 2020 

41 s.

Tässä on yksi vuoden hauskimmista kuvakirjoista, siitä pitää huolen ihana Mörri! Ärripurri mörökölli, yhden ilmeen karhu, jolla kuitenkin on hyvä sydän. 

Mörri ei pidä oikeastaan mistään, ainoastaan munista. Niitä hän kerää ympäri metsää. Yhtenä päivänä keittiössä odottaa yllätys: ateriaksi suunnitellut munat ovat kuoriutuneet, ja Mörrillä on kattila täynnä pieniä hanhia. Mörri yrittää palauttaa poikaset, mutta hanhiemo on jo lähtenyt etelään. Ja vaikka Mörri yrittää mitä, poikaset eivät suostu lähtemään hänen luotaan, eivät sittenkään kun ovat kasvaneet aikuisiksi. Niinpä hänen ei auta muu kuin sopeutua. 

Vaikka Mörrin ilme pysyy kovin kiukkuisena, saa hänen toimintansa nauramaan; hän kuljettaa hanhenpoikasia ostoskärryllä, yrittää saada heidät lentämään ampumalla heidät matkaan ritsalla, sonnustautuu uimarenkaaseen ja räpylöihin mennäkseen uimaan, ynnä muuta vastaavaa. Mörri on hyvin idearikas! 

Tarina on isompi kuin siihen käytetty tila. Näemme Mörrin ilmeet sekä sen, miten hän yrittää selviytyä yllätyspoikasten kanssa. Hän joutuu moniin uusiin tilanteisiin, ja sopeutuu monta kertaa. Uusi arki saattaa vaikuttaa aikuisesta tutulta... Tekstiä on vähän, eikä siinä selitetä miksi Mörri toimii niin kuin toimii. Kuvitus elävöittää tilanteet hauskoiksi, minä ainakin nauroin ääneen monta kertaa.

Kirja tuli kirjastoomme viime viikolla, esittelin sitä heti työkavereille ja yksi totesi, että tämä menee ensi tilassa testiin satutunnille. Kirjastossa emme niitä pidä toistaiseksi, mutta päivähoitopaikkoihin tulee paljon vierailupyyntöjä joten pian kuullaan, tykkäävätkö lapset tästä yhtä paljon kuin minä. Takakansiteksti lupaa Mörri-sarjaa, tuskin maltan odottaa tulevia osia!