Etusivu

Hemulin kirjahylly Facebookissa

torstai 11. helmikuuta 2021

Jo Spain: Dirty Little Secrets

Dirty Little Secrets -kirja roskakorissa
Jo Spain: Dirty Little Secrets
Quercus 2020
405 s.









Haa, taas osuin tavallaan suljetun huoneen mysteerin kimppuun! Tällä kertaa olemme pienellä Withered Valessa, rikkaiden ihmisten aidatulla asuinalueella jossa on vain kahdeksan taloa. Kun naapuruston pitkäaikaisin asukas Olive Collins löytyy kuolleena, ja käy ilmi että hän on ollut kuolleena kuukausia, poliisi alkaa tutkia asiaa. Oliven naapurit alkavat tuntea epämiellyttävää kutinaa, sillä heistä jokaisella on ollut syynsä haluta Oliven kuolemaa. Kuka oli tuo pinnalta ystävällinen mutta sisältä sysimusta nainen, ja kenet hän on saanut niin tolaltaan että ainoa vaihtoehto on ollut hävittää hänet kuvioista.

’I haven’t been entirely honest with you.’
‘Okay.’
‘About Olive Collins.’
Emma nodded. They’d guessed that already.
‘Are you going to sit with us, Holly?’ Frank asked.
Holly looked belligerent. Her mother cast her a beseeching look.
‘Fine,’ she said, an pulled out the fourth chair at the kitchen island.
‘So,’ Emma said. ‘What happened with Olive?’
Alison took a deep breath.
‘Look, I’m not sure you could classify it as blackmail. And I genuinely don’t think Olive had a clue how others saw her. She was quick to jump to conclusions about everybody else but was very lacking in self-awareness. But - well - Olive was pushing it at the shop. She kept calling in. After the first time, she’d pick up the smallest or cheapest item and then start talking about how this dress or that top would go lovely with it but she couldn’t afford it. She was absolutely brazen. She never said anything overt. It was never a quid pro quo. But I definitely felt I had to keep giving her stuff or she’d… she’d tell people our secret.

Tarinaa kerrotaan vuorotellen asukkaiden ja poliisien näkökulmasta, mikä toimii oivallisesti. Etenkin kun yleensä saadaan tietää, miksi jollain asukkaalla oli sukset ristissä Oliven kanssa, ja seuraavassa luvussa Olive kertoo oman versionsa. Lukija on koko ajan askeleen edellä poliisia, joka saa kyllä asiat tietoonsa mutta hitaammin.

Täytyy tunnustaa, että mitä pidemmälle tarina eteni, sitä useammin olin naapureiden kanssa samaa mieltä siitä, että Olive sai mitä ansaitsi. Herttaisen pinnan alla on moralisoiva mutta moraaliton ihminen, jolla ei tunnu olevan toiminnalleen mitään muuta syytä kuin aiheuttaa kärsimystä heille, joiden toimintatavoista hän ei pidä. Ihanan puistattava hahmo!

Alkuun olin vähän skeptinen sen suhteen, että käykö tylsäksi ja ennalta-arvattavaksi se, että kaikilla on jotain Olivea vastaan. Ei käy, sillä yllätyksiä riittää. Usein käy niin, että joku on nähnyt ikkunasta jotain tai kuullut keskustelun tai lapsi ilmoittaa havainneensa jotain, ja moni naapurustosta tuntuu jääneensä kiinni housut kintuissa ja sitten onkin kerrottava poliisille vähän lisää, ei ehkä kuitenkaan vieläkään ihan koko totuutta. On pikemminkin hauskaa kuin tylsää, että epäiltyjä, motiiveja ja tilaisuuksia on niin paljon. Lisäksi tarina etenee koko ajan, tietoa tulee jatkuvasti lisää. Loppuratkaisu onnistuu yllättämään, mikä on tietenkin kirsikka ja suklaalastut kakun päälle. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti