Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet

Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet

WSOY 2019

Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn

Taas yksi syy ylistää e-äänikirjoja: alennusmyynneissä ei kiukuta yhtään niin paljoa kuunnella radiorenkutuksia ja jonottaa kassalla, kun omiin korviin kuuluu vain kiinnostava tarina! :)

Eeva on ollut poissa kotoaan neljä vuotta, missä, sitä ei kerrota, toiset vaan kysyvät että millaista siellä on, toisaalla. Hän on lähtenyt lapsensa kuoltua, palaa nyt vain kuullakseen äitinsä kuolleen. Hän haluaa viedä velipuolensa Alarikin pois, toisaalle. Alarik ei ole varma haluaako hän lähteä, isänsä Eino ei haluaisi päästää häntä pois, ei vaikka kotikylässä ei ole enää mitään, ei kenellekään, kun joesta ovat kalat poissa.

Äidin hautajaiset ovat alkusoitto tapahtumille, joiden myötä saadaan kuulla Eevaa kohdanneet tragediat. Pienessä kylässä on voimakas usko tarinoihin ja myytteihin, ja joka toimii niitä vastaan saa kohdata seuraukset. Yksittäinen elämä ei ole arvokas, kun halutaan pelastaa kylä ja sen ainoa elinkeino, kalastus. Nyt, palattuaan, Eeva nousee uskomuksia vastaan ja haluaa pelastaa mitä pelastettavissa on. Hautajaisia seuraa kuolema, toinenkin, ja kylä valmistautuu polttamaan veneet.

Tykkäsin kirjasta kovasti, tietysti kun puhutaan äänikirjasta niin lukijalla on oma osuutensa. Pidän Krista Putkonen-Örnistä, hän onnistuu pienillä äänenpainon muutoksilla muuttumaan eri henkilöiksi kuitenkaan sortumatta näyttelemään heitä. Hän tuo loistavasti esiin tekstin kertoman vuoroin surullisen, vuoroin vihamielisen ja uhkaavankin tunnelman.

Kirjan takakannen mukaan ”ainoa, kenelle en sallisi pahaa tapahtuvan, on Alarik” ja lukijana koin samoja tunteita. Kylässä tuntuu asuvan valtaosin miehiä, ja he vaikuttavat ankarilta ja kylmäkiskoisilta. Vain joki ja kalastus nostattavat tunteita, mutta sitäkin suurempia - ja mielettömämmältä tuntuvia.  

Vuoden 2020 Helmet-lukuhaaste alkaa kohdalla 34, "kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana".