Kustannus-Mäkelä 2019
165 s.
Aijai mikä herkkupala tuli luettua! Luulen että moni lapsi on samaa mieltä, sillä tässä on kosolti niin seikkailua kuin huumoria. Merirosvotarinat uppoavat moniin, mutta mikä parasta, isossa roolissa ovat myös naispuoliset merirosvot. Kaikki tykkää Arrrjasta, uskokaa pois!
Kajo on orpotyttö, joka on asunut aina Kuunvalon johtamassa orpokodissa, Korkeamuurissa. Arki on rutiinia, josta Kajo haaveilee pääsevänsä pois. Eräänä päivänä sanomalehdessä kerrotaan merirosvohavainnosta, ja uutinen saa Kuunvalon pois tolaltaan. Kajo huomaa tilaisuutensa tulleen, ja päättää kadota. Hyvin pian hän törmää merirosvoihin, ja tulee siepatuksi mukaan seikkailuihin. Vaikka kun totta puhutaan, hän on asiasta vain hyvillään. Vihdoinkin! Elämä merirosvojen kanssa on samaan aikaan työteliästä mutta hauskaa. Kajo on kohtalaisen kömpelö ja siksi hyväntahtoisen kiusoittelun kohde, toisaalta hänestä tykätään ja huolehditaan. Ei aikaakaan kun hän on jo osa joukkoa.
- Tiiätkö mitä? Riki-niminen toisti kaverinsa sanat.
- Mäkin luulen, et se puhuu totta. Riki istahti takaisin alas ja kääntyi minun puoleeni. - Säkö et tosissaan tiiä sun äitistä mitään? Etkä isästä?
- Isoäitistä? Isoisästä? toinen kysyi.
- Serkkutytöistä? Kaukasista sukulaisista?
Pudistin jokaisen kysymyksen jälkeen päätäni.
- Aatteletko sä samaa kuin mä? Riki kysyi toveriltaan.
- Javierin karvaisia jalkoja, kun se tanssii Käsipuolen tavernassa?
- Ei kun tosta? Riki nyökkäsi minua kohti. Eivätkö he tosiaan tajunneet, että kuulin ja tajusin, että he puhuivat minusta?
- Ai jaa... kihertävän merirosvon ilme piristyi. - Joo, kyllä mä aattelen!
- Se on sit päätetty? Riki kysyi.
- Päätetty on! Hihii!
Ei ilmeisesti haitannut ollenkaan, ettei minulla ollut aavistustakaan siitä, mitä he olivat päättäneet. Riki nimittäin tarttui minuun ja solmi köyden ranteeni ympärille. He olivat päättäneet ainakin, että minä lähden heidän mukaansa, eikä minulla ollut asiassa sananvaltaa.
Ehkä hiukan yllättäen merirosvolaivan kapteeni(kin) on nainen. Sukupuolia ei kuitenkaan korosteta mitenkään, vaan joukkio on hyvin yhtenäinen. Merirosvo mikä merirosvo, ja hyvä niin.
Merielämän, asumattoman saaren ja aarteiden lisäksi tarinassa on syvempi juonne. Kajo miettii toisinaan puuttuvaa perhettään, vaikka ei oikeastaan osaa kaivata sitä. Hän on tottunut olemaan osa orpolapsijoukkoa, käskyttäjänään varsin ankara Kuunvalo. Merirosvojen luona hän kokee suurta vapautta, mutta saatuaan selville asioita perheestään on Kajon palattava takaisin orpokodille.
Tykkäsin tästä todella paljon, kirja on totta tosiaan sellainen että se on suorastaan ahmaistava. Henkilöhahmot ovat mitä mainioimpia persoonia. Parivaljakko Arrrja ja Riki on sellainen, että minäkin haluaisin tulla heidän sieppaamakseen! Toivon kovasti, että tässä olisi kyseessä sarjan avausosa, olisi kiva lukea lisää poppoon seikkailuja.
"Oviaukon pielessä luki koruttomalla tekstauksella Kajo. Ei muuta. Kun ei ollut sukua, ei ollut sukunimeäkään, niin yksinkertaista se oli. Mutta nimenikin oli omani, ja se riitti minulle."
Tämä odottaa minulla lukupinossa, joten hauskaa, että tiedossa on mitä ilmeisemmin kiva lukuelämys!
VastaaPoistaToivon (ja uskon) että sinäkin tykkäät :) Tuskin maltan odottaa että pääsen vinkkaamaan tätä jollekin koululuokalle, sikälikin kiva kirja että sopii monen ikäisille.
Poista