Huomasin somessa, että Tampereen Teatteri lähettää livestriiminä kolme Saiturin joulun esitystä. Heti oli ostettava lippu niistä ensimmäiseen, joka lähetettiin perjantaina 18.12. Olen lukenut kirjan ja nähnyt Kansallisteatterin version, ja haluaisin nähdä esityksen myös TT:ssä mutta tällä kertaa mentiin striimillä. Tunnelma tietysti oli vaisumpi kotisohvalla, mutta esitys itsessään oli mainio.
Ilkka Heiskanen itarana Scroogena tekee kovan suorituksen. Kiukkuinen kasvonilme ja nariseva ääni eivät liene helpoimpia juttuja pitkäkestoisina, mutta Heiskanen selviää niistä ongelmitta. Muutenkin hän ottaa lavan haltuun riippumatta siitä, onko Scrooge lavalla yksin vai ei. Scroogen hahmo on tavattoman koskettava sekä vihaisena että pelkäävänä. Asiaan voi toki vaikuttaa se, että tarina on ennalta tuttu. Scroogea ei voi inhota, kun tietää miten hänelle käy.
 |
| Elina Rintala, Ilkka Heiskanen ja Pia Piltz. Kuva: Katri Dahlström |
Näyttelijäsuoritukset olivat kaikkinensa vakuuttavia, tosin äänen kanssa oli häikkää. En tiedä johtuiko se näyttelijöistä vai tekniikasta, mutta esimerkiksi Ilkka Heiskasen ääni oli paljon voimakkaampi kuin Arttu Ratisen (Bob). Alussa Bobin sanoja ei tahtonut kuulua ollenkaan, sitten taas kun sääti läppärin äänenvoimakkuutta isommalle niin Scroogen ääni oli liian kova. Samoin muutamassa ryhmäkohtauksessa oli niin, että joidenkin äänet jäivät paljon muita vaimeammiksi. Sanoista sai kuitenkin selvää, enkä pidä suurena ongelmana jos sana sieltä tai toinen täältä jäi kuulematta. Ilmeikkyys ja liikekieli ovat kuitenkin myös isossa osassa tarinankuljetusta.
Marjatta Kuivaston lavastus ja Raimo Salmen valosuunnittelu on nostettava esiin esityksen tunnelman luojina, Mari Pajulan puvustusta unohtamatta.
 |
| Kuva: Katri Dahlström |
Tuntui että ihan kaikki oli kohdallaan, ihan jokaisena hetkenä. Katsoja sai todella unohtaa arjen ja heittäytyä mukaan 1800-luvun Lontooseen. Itselläni oli käytössä vain läppärin ruutu, mutta koska olen tottunut katsomaan sitä niin en kaivannut tv-ruutua. Toki etenkin lavastuksen yksityiskohtia olisi saattanut nähdä paremmin isommalta ruudulta, mutta olin vaan niin onnellinen striimauksesta.
 |
| Ilkka Heiskanen. Kuva: Katri Dahlström |
Olen kuullut huhuja, että Tampereen Teatteri on myöhemmin striimaamassa myös muita näytelmiä. Jos näin on, jatkan etäteatterivierailuja. Ostoslistallani on myös Kansallisteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto Hitler ja blondi, jossa katsomisoikeuden voi ostaa 10 päiväksi. Mielenkiintoista kokea, millainen on livestriimin ja tallenteen ero. Itse näytelmässä ei ehkä ole eroa, mutta livestriimissä päästiin kokemaan extroja. Näyttelijät Mari Turunen ja Elisa Piispanen toimivat juontajina, minkä lisäksi kuultiin muun muassa ohjaaja Tommi Auvisen haastattelu ja päästiin kurkistamaan maskeeraukseen ja tarpeistoon. Mielenkiintoista!
 |
| Mari Turunen ja Elisa Piispanen. Kuva: Ankkatuotanto |
Saiturin joulun esitykset ovat päättyneet tältä vuodelta, mutta eiköhän se taas ensi vuonna ole ohjelmistossa. Miksi katkaista vuodesta 2012 jatkunutta menestysputkea? Hupaisana yksityiskohtana kerrottakoon Ilkka Heiskasen kommentti, että monta talvea Tampereella on aiheuttanut sen, että kun hän kesällä vierailee Tampereella niin hänelle toivotetaan hyvää joulua.
Hyvää, rentoa, iloista ja lämminhenkistä joulunaikaa toivotan myös blogini lukijoille ja satunnaisille seuraajille!
Saiturin joulu Tampereen Teatterissa
Käsikirjoitus ja ohjaus Tommi Auvinen
Rooleissa Ilkka Heiskanen, Arttu Ratinen, Elina Rintala, Pia Piltz, Osku Ärilä, Eeva Hakulinen, Matti Hakulinen, Ville Majamaa, Pyry Smolander, Antti Heinonen, Amelia Auvinen, Niilo Kallio / Aatu Auvinen
Lavastus Marjatta Kuivasto
Puvut Mari Pajula
Valosuunnittelu Raimo Salmi
Äänisuunnittelu Janne Auvinen
Koreografi Teija Auvinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti