Kristiina Vuori: Näkijän tytär

Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Tammi 2012
569 s.








Jatketaanpa vahvojen kotimaisten esikoisteosten riviä Näkijän tyttärellä. Se on 1200-luvulle sijoittuva tarina ennaltanäkemisen lahjan saaneesta Eirasta, joka joutuu taistelemaan oikeudestaan olla ja elää.

Eira on saanut alkunsa väkisinmakaamisesta, mikä ei tee hänen elämästään helppoa. Äiti on kuollut eikä äidin mies tunnusta tyttöä lapsekseen vaan vihaa tätä avoimesti. Isoisä, kartanonherra Stark, hyväksyy tytön ja pyrkii pitämään tästä huolta yhtä hyvin kuin pojastaan Rikhardista. Rikhardin äiti, rouva Ursula puolestaan haluaa kaiken pojalleen ja Eiralle ei mitään. Kuoleman vietyä Ulf Starkin Eirasta tulee Ursulan silmätikku, ja hänet häädetään kartanosta pois.

Uusi koti löytyy Lauttiasta, jossa rouva Talvikki on näkijä kuten Eirakin. Hän ottaa tytön suojatikseen opettaakseen tälle sekä näkyjen hallitsemista että parantamisen taitoa. Eira on nähnyt unissaan talon vanhimman pojan Elofin, jolle hänet lopulta kihlataan. Ongelma on siinä, että Eira rakastaa Rikhardia, sukulaistaan jota ei voi saada.

Repivien ihmissuhteiden lisäksi yhteiskunnalliset olot koettelevat ankarasti. Taudit ja taistelut vievät ihmishenkiä, siinä eivät parantajien taidot auta kuin osittain. Talvikki-rouvan kuoltua Eiran on selvittävä taitoineen yksin. Kahden miehen rakkauden ristitulessa, uskonsodan uhatessa Eiran on kestettävä ja löydettävä oma paikkansa.

Nukkuja odotti, ja Eira odotti hänen kanssaan, seisoi patsaana keskellä unen usvaa. Kuukkeli avasi siipensä ja pyrähti Eiran olkapäälle. Lintu päästi narisevan äänen ja tarrasi kynsillään tiukasti Eiraan. Käyttäen hänen käsivarttaan tikapuuna kuukkeli laskeutui alemmaksi kunnes sen kynnet raapivat Eiran paljasta rannetta. Linnun ote oli tiukka, lähes julma, ja Eiran valtasi pakokauhu. Hän liikahti ravistaakseen kuukkelin irti, mutta samassa kaikki voima pakeni hänen jäsenistään. Nukkuja esti häntä liikkumasta, jäädytti hänen jäsenensä. Vainajahengen läsnäolo tuntui painona Eiran mielessä ja sen tahto oli paljon voimakkaampi kuin hänen. Kuukkelin lasinkylmä katse ei irronnut hetkeksikään Eiran kasvoista. Silti lintu ei katsonut Eiraa vaan manalaista hänen sisällään, tummaa varjoa hänen silmissään. Etsi vainajahenkeä ja yllytti sitä taistoon elämästä ja kuolemasta. Lintu ja parantaja tuijottivat toisiaan äänetöntä kamppailua käyden.

Pidin kirjasta, koska se on moniulotteinen mutta silti hallittu kokonaisuus. Tarina on kiinnostava alusta alkaen ja muuttuu koko ajan yhä kiinnostavammaksi. Eiran elämänkaari on raskas, mutta hän selviää upeasti. Punaisessa tukassaan ja erikoisella kyvyllä siunattuna hän herättää pelkoa toisissa ihmisissä, mutta oppii olemaan välittämättä siitä. Näkijän tytär onkin paitsi historiallinen romaani myös kertomus ulkopuolisuudesta ja ennakkoluuloista. Erilaisuus, totutusta ja sovinnaisena pidetystä poikkeaminen on herättänyt ennen ja herättää yhä epäluuloa. Liekö sitten syynä pelko, kateus vai mikä, mutta normiin sopeutumaton herättää liian monissa ihmisissä halun pilkata. Eipä taida ihmiskunta koskaan hyväksyä sitä, että persoonia on erilaisia ja ihmiset ilmaisevat itseään eri tavoin. Eivätkä kaikki ulkopuolelle suljetut ole kuin Eira, joka vahvistuu vuosien myötä ja kykenee lopulta hallitsemaan kohtaloaan.