Forum 2011
376 s.
Viveca Stenin edellinen teos I grunden utan skuld oli mielestäni huono; sekä epäuskottava että tylsä. En silti halunnut hylätä Steniä kokonaan, sillä olin tykännyt kahdesta aiemmasta kirjasta. Onneksi annoin kirjailijalle uuden mahdollisuuden, keväällä suomeksi ilmestyvä I natt är du död on todella hyvä.
Edellisessä kirjassa eniten tökki Noran hahmo, se että hän ei tehnyt muuta kuin lipitteli viiniä itsesäälissä rypien ja kas, siinä samalla ratkaisi koko jutun, sohvalla istuen. Toisaalla Thomas ja muut poliisit eivät tuntuneet saavan mitään aikaan. Tässä taas asetelma on ihan erilainen. Nora saa elämästään uutta otetta ja on selkeästi sivuroolissa, ollen siis huomattavasti vähemmän ärsyttävä kuin edellisessä osassa. Keskiössä ovat nyt Thomas ja poliisin tutkintatyö.
Tarina alkaa itsemurhalla, joka ei ehkä olekaan itsemurha. Nuori opiskelijamies ei ole ollut masentunut, päinvastoin, hänellä on ollut monia tulevaisuudensuunnitelmia. Todisteita henkirikoksesta ei kuitenkaan löydy. Myöhemmin kuolee vanhempi mies, sitten toinen, kolmaskin. Poliisi päätyy selvittämään, mitä tapahtui Korsön saarella rannikkojääkäreiden koulutusleirillä kolmekymmentä vuotta sitten. Mitä sellaista siellä oli, mikä ei saa tulla päivänvaloon?
Det hade varit åtta kustjägare i gruppen, men de hade bara fått namnen på sju personer från försvaret. Eller mindes han fel?
"Jag måste kolla en sak", sa han hastigt till Pernilla och lämnade sängen. "Sov du. Jag kommer snart."
Thomas gick in i köket utan att tända och tog fram en penna och ett block ur en av de översta lådorna. I ljuset från hallen skrev han hastigt ner alla namnen:
Kihlberg, Fredell, Kaufman, Martinger, Erneskog, Eklund.
Sex personer, var alla med nu?
Han tuggade på pennan och försökte minnas biografierna från försvaret.
Björn Sigurd, soldaten som omkom i Bosnien, saknades. Thomas skrev dit Sigurd på listan.
Det blev bara sju namn.
Det måste ha funnits en kustjägare till.
Voi, olen niin iloinen että flopin jälkeen uskaltauduin palaamaan Stenin tuotantoon! Tuli niin hyvä mieli, ja on edelleen, tämän kirjan onnistumisesta. Tarina vie lukijan jälleen saaristoon ja saa kaipaamaan kesää, kiireettömyyttä, ystävällisyyttä. Samalla se vie lukijan menneisyyteen, kun päiväkirjamerkinnät vetävät mukaan karuihin oloihin ja väkivaltaiseen koulutukseen. Valo ja varjo vuorottelevat, samoin ihastus ja vihastus. I natt är du död on kirja, joka ahmaisee mukaan ja joka on luettava lähes kertaistumalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti