keskiviikko 10. elokuuta 2016

Palkintoja ja haastevastauksia, osa 1: Blogger Recognition Award

Loppukevään ja kesän aikana olen saanut vinon pinon haasteita, kiitos niistä! Johonkin kommentoin vastaavani "ensi viikolla", no se ensi viikko meni ja meni muutama muukin. Kesälomalla reissasin paljon, lisäksi tuli tieto että asuintaloni menee sisäilmaongelmien takia remonttiin ja syyskuun alkuun mennessä pitää muuttaa pois. Tässä on siis ollut myös asunnonetsintäpuuhaa. 

Loma on pidetty ja asuntokin löytynyt, on siis hyvä aika aloittaa vastaukset. Ensimmäisenä otan käsittelyyn Blogger Recognition Awardin, jonka sain sekä Takkutukalta että Raijalta :) Säännöt ovat yksinkertaiset:

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
2. Kerro lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen.
3. Anna ohjeita aloittelevalle bloggaajalle.
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajaksi.

Haaste on kiertänyt blogimaailmassa jo jonkin aikaa, päätin siis että en haasta ketään mutta mielelläni lukisin mahdollisimman monen historiaa ja neuvoja. Tässä minun tarinani. 

Kuinka aloitin bloggaamisen

Hemulin kirjahylly syntyi melkein vahingossa. Olin vaihtanut hoitoalalta kirjastoon, ja tein opintoihin liittyvää harjoittelua Orivedellä. Kesällä 2011 Oriveden kirjastolle päätettiin perustaa Facebook-sivu. Mietin, että voisi olla kivaa kirjoittaa myös blogia, ei kirjastona vaan omana itsenäni. Mutta mistä aiheesta? En tunne olevani kovinkaan kuvauksellinen, enkä missään nimessä halunnut kuvata ja postata siitä, mitkä vaatteet minulla on päällä. 

Mietin, mikä kiinnostaa ja mistä olisi helppoa kirjoittaa. Aika nopeasti vastaus oli selvillä; kirjat. Ensimmäisen postauksen pidin salassa muutaman päivän. Kävin Tampereella koulutuksessa, jossa käsiteltiin viestintää ja somea. Siellä kirjoitin toisen postauksen, jota hioin vielä kotona. Sitten julkaisin molemmat, eikä paluuta enää ollut. Elokuun viimeisenä päivänä ensimmäisestä postauksesta on kulunut viisi vuotta.

Viime syksynä perustin juoksublogin nimeltä Sinne minne lenkkarit vie. Sen kanssa olen vielä vähän hukassa, joten ehkä annan seuraavassa ohjeita myös itselleni.

Ohjeita aloittelevalle bloggaajalle

Olet perustamassa tai perustanut blogin. Miksi? Mitä haluat sanoa? Kenelle? Onko blogisi enemmänkin henkilökohtainen päiväkirja, kanava purkaa tunteita, tapa verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa, keino herättää keskustelua...? 

Muista, että blogin muoto ja sisältö eivät ole kiveenhakattuja. Ehkä aloitat päiväkirjamaisesti, mutta myöhemmin pohdit asioita laajemmin. Ehkä kyllästyt bloggaamiseen ja haluat lopettaa. Se on ihan okei. Blogin nimeä voi muuttaa, samoin ulkoasua, käsiteltäviä aiheita, mitä vaan. 

Älä pidä blogia vain siksi, että saisit mahdollisimman paljon seuraajia. Riippuu blogin aiheesta, mutta kirja- tai juoksublogilla voi olla hyvinkin vähän seuraajia ja kommentteja. Se ei ole syy alkaa kirjoittaa laskelmoivasti, olla joku muu kuin on. Kirjoitat sitten nimellä tai nimimerkillä, lukijoita kiinnostaa ihminen bloggaajanimen takana. 





10 kommenttia:

  1. Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että blogin sisältö voi ja saakin muuttua ajan kuluessa. Tärkeintä on, että oma mielenkiinto kirjoittamiseen pysyy yllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Joskus aloitin blogin ihan arkisista asioista mutta totesin että en keksi riittävästi kirjoitettavaa joten lopetin sen nopeasti. Parempi siis pysyä kirjoissa ja liikunnassa :) On mielenkiintoista nähdä, miten blogimaailma muuttuu, millaista on esim. 10 vuoden päästä.

      Poista
  2. Minusta on ihanaa, että vastasit vielä palkintohaasteeseen, vaikka muutama kuukausi on kulunutkin :)

    Kävin lukemassa ensimmäiset postauksesi, sillä ne ovat usein kiehtovia ja niiden kautta näkee myös vuosien jälkeisen kehityksen ja personoitumisen bloggaamisessa. Tuossa ed. kommentissasi mainitsit blogimaailman muuttumisen ja se onkin kiinnostavaa nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki vastasin, on aina valtavan hienoa saada haaste tai tunnustus, ei sitä kovin usein tapahdu :)

      Vuodet lukuvat äkkiä mutta vajaat 400 postausta on tullut tehtyä. Kovin paljon en ole vanhimpia lukenut, tuntuu että tyylini ei ole paljoa muuttunut mutta tietysti jonkinlaista kehitystä ja varmuutta on tullut. Alussa sitä mietti että voiko sanoa jos ei tykkää jostain, mietti kirjoittaako liian lyhyitä postauksia, onko liikaa juoniselostusta ja liian vähän arviota... Nykyään sitä vaan antaa mennä :)

      Poista
  3. Mainiota Henna, sitä siis ollaan trendikkkkästi oltu salabloggareita:) Vastauksiasi ja postauksiasi on mukava lukea, niissä paistaa se oma juju, persoona.
    Tuo vimppakappaleesi on niin tosi: jos et kirjoita aidosti omana itsenäsi, et voi kirjoittaa kenellekään muulle mielekkäästi ja feikkiys kääntyy ajan kanssa itseään vastaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salabloggari :D Jännä on ollut huomata, että juoksublogin pitäminen tuntuu ihan erilaiselta. Kauhea paine että mistä saa postauksiin kuvia, kun ei viitsi kuvata salilla ihmisten keskellä, eikä halua pysähtyä lenkillä... Ja jännittää, se on kuitenkin henkilökohtaisempaa kuin kirjoista kirjoittaminen. Nyt voi olla onnellinen ja ylpeä julkibloggari :D

      Poista
  4. Olen huomannut korjailevani alkuaikojen postauksia, jos vierailen jostakin syystä lukemassa postausta, joku on ehkä jättänyt viestin tai kirjoittanut kirjasta ja haluan lukea mitä mieltä itse olen ollut.
    Alussa kävi niin, että en laittanut kirjan suomentajan nimeä kirjan postauksen oheen, mutta aika nopsasti sain palautetta eräältä suomentajalta, että suomentajan nimi pitää olla näkyvissä. Olen sitten aina korjaillut näitä puuttuvia tietoja. Minullekin sopii parhaiten kirjoittaa vain kirjoista. Arkielämästä kirjoitan käsin mökkikirjoihin kevät-kesä-syksy-akselilla. Ne ovat niin henkilökohtaisia, että en halua avautua niin paljon somessa.
    Hauska tietää, että olemme kumpikin olleet hoitoalalla ja vaihtaneet alaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli alussa aina joku keksitty otsikko, mutta pian huomasin että niitä on vaikea keksiä. Helpompaa laittaa kirjailijan ja kirjan nimi :) Suomentajat olen tainnut laittaa melkein alusta asti mutta kannen tekijän harvemmin. Tosin varsinkin kirjaston kirjoissa kannen tekijän nimi jää usein tarran alle. Jossain vaiheessa hoksasin tunnisteet, että nehän helpottavat hakuja. En ole jaksanut niitä lisäillä vanhempiin postauksiin, ehkä pitäisi ottaa urakaksi joku ilta.

      Mökkikirjat on niin ihania! Vanhempien mökillä kun käyn niin on älyttömän hauskaa lukea sekä omia että siskon lasten kirjoituksia. Ja toisesta kirjasta vanhempien tekemiä luontohavaintoja :)

      Poista
    2. Minäkin olen miettinyt noita tunnisteita. Olisi mukava laittaa esimerkiksi kirjailijan kotimaa ja tapahtumapaikka, mutta pitäisi ehkä sitten tosiaan lisäillä niitä vanhoihinkin postauksiin. Mulla ei ole myöskään suomentajia aina mainittuna vanhoissa postauksissa. Suomentajankin voisi muuten laittaa tunnisteeksikin.

      Poista
    3. Ihan totta, nuo voisivat olla hyviä tunnisteita, tai siis suomentajan olen laittanutkin mutta en muita. Helpottaisivat ehkä ihan google-hakuakin. Ihan itseäni tässä ajattelen, kun tässä taustalla teen tuota Kirja joka maasta - haastetta :)

      Poista