Natasha Lester: Fitzgeraldin suudelma
Englanninkielinen alkuteos A Kiss from Mr Fitzgerald (2016)
Suomentanut Jenni Perälä
Gummerus 2024
399 s.
1920-luku. Concordissa asuva Evelyn Lockhart joutuu tiukan paikan eteen. Hän on opiskellut kirjallisuutta ja odotettavissa on kosinta, mutta Evie sydän vie kohti lääkärinopintoja. Tie lääkäriksi tulisi kuitenkin olemaan äärettömän vaikea, eikä perhe voi hyväksyä sellaista valintaa. Sitten sattuu kaksi erillistä tapahtumaa, joiden jälkeen Eviellä ei ole vaihtoehtoja: hänestä on tultava synnytyslääkäri.
Avukseen hän saa rouva Whitmanin, naisen joka osoittautuu yllättävän avarakatseiseksi ja viisaaksi. Rouvan toinen poika Charles sai Evieltä pakit, mutta toinen poika Thomas saa sydämen läpättämään. Thomasin ja tämän äidin tuella Evie uskaltaa aloittaa elämän New Yorkissa. Opiskelu on kallista, ja sen rahoittaakseen Evie päätyy laulamaan ja tanssimaan revyyssä. Hän on siis kaikin tavoin sellainen nainen, jota seurapiirit eivät voi hyväksyä. Hän ei piittaa, vaan tekee kaikkensa saavuttaakseen unelmansa. Paljon se vaatii, sillä koulu ja sairaala ovat molemmat miesten valtakuntia, eikä niissä naisella ole juurikaan oikeutta näkyä ja kuulua.
Evien ja pöydällä makaavan tytön välillä ei ollut muuta kuin sattuma ja olosuhteet. Siksi Evien oli pysyttävä vaiti. Jos hän käskisi huutaen kaikkia tukkimaan turpansa, häntä pyydettäisiin poistumaan eikä hänestä tulisi lääkäriä. Hän ei pääsisi auttamaan ja puolustamaan tyttöjä, joiden kohtalolta oli itse pelastunut vain Herran armosta.
Hän katseli keskittyneenä tohtori Kingsleytä ja painoi jokaisen toimenpiteen yksityiskohdat mieleensä. Siten hän oppi kaiken. Hän opetteli jokaisen vaiheen ulkoa. Myöhemmin hän kirjoitti vaiheet muistiin ja piirsi kaavioita. Kertasi piirroksia, kertasi muistiinpanojaan, kuvitteli suorittavansa toimenpiteet itse. Käytännön taidoistaan hänellä ei ollut aavistustakaan.
Sen tähden Evie oli collegessa tai sairaalassa aamuseitsemästä iltakuuteen ja tanssi Ziegfeldillä iltakahdeksasta melkein keskiyöhön. Sen tähden hän ei mennyt iltaisin ulos eikä tehnyt muuta kuin tarkkaili, oppi ja opiskeli ja tienasi juuri ja juuri tarpeeksi voidakseen tarkkailla, oppia ja opiskella lisää. Kaikkien niiden naisten tähden, joiden kasvot täyttivät hänen unensa ja jotka olivat onnettomuudekseen päätyneet tilastoihin: äidiksi tuleminen oli naisten toiseksi yleisin kuolinsyy heti tuberkuloosin jälkeen. Unissaan Evie sai vihdoin luvan antaa jokaiselle äidille muutakin kuin vain sydämensä; hän antoi heille kättensä taidon.
Noista ajoista on vain sata vuotta! Onneksi paljon on muuttunut sen jälkeen. Evie tosin on ajan mittapuulla poikkeuksellinen; hän saa sekä uran että perheen, vaikka molemmat vaativat isoja uhrauksia. Välillä on varsin karmaisevaa lukea, kuinka epäkunnioittavasti mieslääkärit kohtelevat synnyttäviä naisia, silloinkin kun nämä ovat naimisissa ja kenties äitejä jo ennestään. Järin suurta kiinnostusta heillä ei tunnu olevan myöskään syntyviä lapsia kohtaan. Muulla ei ole väliä, kunhan pääsee esittämään pätevää.
On kiinnostavaa lukea tarinoita rohkeista naisista, heiltä jotka toimivat toisille tienraivaajina. Yhtään ei haittaa, että Evie on fiktiivinen hahmo eikä historian ensimmäinen lääkäriksi opiskeleva nainen. Hänen tarinansa on silti merkityksellinen ja koskettava. Ei tajunnanräjäyttävä, mutta lukemisen arvoinen.
Helmet-lukuhaasteeseen täytän kohdan 44, "kirjassa hoidetaan ihmistä".
Onpa kiinnostavan kuuloinen kirja ja kutsuva nimi kirjalla.
VastaaPoistaMun mielestä Lesterillä on kaikki suomennetut kivan nimisiä, ja myös kannet on kivoja. Ainakin pari mulla on vielä lukematta, eiköhän nekin jossain vaiheessa tule luettua. Ainakin Diorin salaisuus kiinnostaa kovasti.
Poista