Englanninkielinen alkuperäisteos Room
Suomentanut Sari Karhulahti
Tammi 2012
323 s.
Huone on kylmät väreet nostattava, iholle tunkeva tarina viisivuotiaasta Jackista ja hänen Äidistään. Jack on elänyt Huoneessa kahdestaan äitinsä kanssa, aina. Hän elää hyvin rutiinipitoista elämää, joka kuitenkin on hänelle mielekästä. Siksi hänen on vaikea uskoa Äidin kertomuksia siitä, mitä on Huoneen ulkopuolella. Hänen on vaikea ymmärtää Äidin halua paeta Huoneesta, koska Huone on hänelle tuttu ja turvallinen paikka. Kuitenkin hän onnistuu voittamaan pelkonsa ja tekee sankarillisen teon toteuttaessaan pakosuunnitelman.
Tarina on kerrottu Jackin äänellä ja siinä on siksi hassuja sanoja ja monia outoja ajatuksia. Viisivuotiaan logiikka saa aikuisen lukijan kyseenalaistamaan monia itsestäänselvyyksiä ja oletuksia. Lapsi ei välttämättä koe asioita aikuisen tavoin. Jackille Huoneen Ulkopuolinen maailma on täynnä outoja asioita, ääniä, ihmisiä ja tekoja. Ulkopuolinen on pelottava paikka, eikä hän ymmärrä mikseivät he Äidin kanssa voi palata Huoneeseen. Ihmiset pitävät heitä vapaina, mutta Jack kokee vapaudenriistona sen, ettei hän enää voi olla joka hetki Äidin kanssa yhdessä. Vähitellen hän oppii ja omaksuu uusia asioita ja on lopulta valmis päästämään irti Huoneesta.
Yöllä Äiti ja minä tönitään toisiamme koko ajan. Kun herään kolmannen kerran minulla on ikävä Jeeppiä ja Kauko-ohjainta mutta ne ei ole täällä.
Nyt Huoneessa ei ole ketään, siellä on vain tavaroita, kaikki pysyy paikoillaan ihan hievahtamatta ja pöly laskeutuu koska Äiti ja minä ollaan Cumberlandin klinikalla ja Vanha Kehno on vankilassa. Vanha Kehno joutuu jäämään vankilaan ikiajaksi.
Muistan että minulla on astronauttipyjama päällä. Kosken jalkaani kankaan läpi, se ei tunnu omalta. Kaikki meidän tavarat on lukkojen takana Huoneessa paitsi minun T-paitani, jonka Äiti heitti täällä roskiin, nyt se on poissa, katsoin nukkumaanmenoaikaan onko se roskiksessa mutta siivooja on varmaan vienyt sen. Luulin että siivooja on joku, joka on ihan erityisen kiltti, mutta Äiti sanoo että siivoojat on ihmisiä, jotka pitää paikat puhtaina ja järjestyksessä. Ne on varmaan näkymättömiä kuin keijut. Toivon että siivooja toisi minun vanhan T-paitani takaisin mutta Äiti tulisi silloin taas äkäiseksi.
Meidän täytyy olla maailmassa, me ei mennä enää ikinä Huoneeseen, Äiti sanoo että niin asiat on ja että minun pitäisi olla iloinen. En ymmärrä miksei me voida mennä takaisin edes nukkumaan.
Kirjaa lukiessa oma olohuone alkoi tuntua ahtaalta. Lukemista oli pakko jatkaa yhtä soittoa siihen asti, kunnes Jack ja hänen äitinsä pääsivät pois Huoneesta. Vasta sitten tuli tilaa hengittää. Jonkinlainen epämääräinen ahdistus vaivasi silti koko ajan, kirjan viimeiselle sivulle asti ja vielä siitä yli. Tarinan päätyttyä se jäi mieleen pyörimään, mikä osoittaa sen koskettaneen syvästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti