lauantai 25. heinäkuuta 2020

Lastenkirjalauantai: Julia Savtchenko: Unohdettu ötökkäkirja: professori melesin merkilliset muistiinpanot

Julia Savtchenko: Unohdettu ötökkäkirja: professori Melesin merkilliset muistiinpanot
Karisto 2020
32 s.








Oi miten ihanaa, Julia Savtchenkolta on ilmestynyt uusi kirja! Ja mikä parasta, kyseessä on kaveri Salaiselle sienikirjalle. Tällä kertaa tutkijana on ollut professori Melesi, jonka kadonnut kansio on vihdoin löytynyt. Ja mitä kaikkea kansiosta paljastuukaan! Puoliksi ötökät ovat tavallisia, mutta toinen puoli on jotain merkillistä. 

Krumeluurikärpänen

Calliphora trossulus

Tämä kärpäslaji on hyvin vähän muiden kärpästen kaltainen. Se ei voi sietää raatoja tai jätöksiä, vaan vaatii ravinnokseen vähintään kolmen ruokalajin illallisen tähteitä, kaikkein mieluiten marenkia. Ammattikokin valmistamana tietenkin. Yleinen, joskaan ei toivottu vieras hoveissa ja hienoissa ravintoloissa.

(…)

Lyhty-yököt

Acronicta lux

Lyhty-yökkösiä on miltei mahdoton erottaa tavallisista yököistä, sillä ne ovat hyvin samannäköisiä ja liikkuvat kumpikin yöaikaan. Viime yönä kohtasimme kuitenkin varmuudella lyhty-yökköjä! Kun tavalliset yököt pyrkivät pimeässä kohti valoa, lyhty-yököt kuljettavat itse valoa sinne, missä siitä on puutetta. Erityisesti niitä tavataan paikoissa, joissa jollakulla on mieli maassa.

Kohtasimme yöllä joen varressa kalastajan, joka istui törmällä murheissaan. Valtava kala oli tarttunut koukkuun, mutta kalastajan voimat eivät olleet riittäneet sen nostamiseksi joesta, ja lopulta kala oli vienyt mukanaan koko ongen. Joen varteen alkoi kerääntyä yökköjä, ja vaikka meillä oli mukanamme lyhty, ne eivät olleet sen valosta vähääkään kiinnostuneita. Ne kerääntyivät kalastajan ympärille ja alkoivat tuikkia himmeää, lohdullista valoa.

Kirja on fiktiivinen tietokirja, joka toimii sekä ideana että käytännössä. Näissä ötököissä on tuttuja piirteitä, mutta kuitenkin ne ovat yllätyksellisiä. Teksti on tarua, mutta siitä tulee olo, että se voisi olla totta. Sitä suorastaan toivoo, että se olisi totta. Että joskus jossakin olisi ollut tällaisia hyönteisiä, ehkä niitä on vieläkin jossain niin syrjäisessä kolkassa tai tiheässä kasvustossa, ettei niitä löydä, vaikka kuinka etsisi, että ne näyttäytyvät vain harvoille.

Kuvitus on todella kaunis, se on samaan aikaan herkkä ja vahva luoden sadunomaisen tunnelman. Toivoisin, että sarjaan tulisi vielä lisää kirjoja, nämä ovat kertakaikkisen ihania. Salaiseen sienikirjaan ovat muuten ihastuneet myös opettajat, kun kerran olin opekokouksessa esittelemässä kivoja kirjoja.




 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti