Suomentanut Maarit Varpu
Aurinko Kustannus 2020
122 s.
Isadora Kuu ja hänen Pinkki-pupunsa viihtyvät yhdessä, heillä on aina tosi hauskaa. Nyt heidän on kuitenkin aika lähteä kouluun? Mutta mihin kouluun, kas siinä pulma. Isadoran äiti on keiju ja isä vampyyri, siispä Isadora on vampyyrikeiju. Eli pitäisikö hänen mennä keijukouluun vai vampyyrikouluun? Vanhemmat saavat hyvän idean: Isadora voisi kokeilla päivän keijukoulussa ja yön vampyyrikoulussa, ja päättää sen jälkeen kumpaan menee. Isadora ei ole lainkaan innoissaan, hän ei halua kouluun, hän haluaa olla kotona Pinkki-pupun kanssa! Mieli on entistä synkempi, kun hän menee testaamaan kouluja. Kumpikin tuntuu väärältä, hän on aina liikaa tai liian vähän jotain. Onneksi tarinaan astuu yllättäviä tekijöitä, ja Isadora löytää kuin löytääkin suosikkikoulunsa.
Minä rakastan tutuani. Se on lempiasiani pinkki-pupun jälkeen. Se on musta
kuin yö, ja siinä on hopeisia tähtiä ja mustaa kimalletta.
Se saa minut tuntemaan itseni SALAPERÄISEKSI ja MAAGISEKSI.
Joskus pukeudun siihen vain huvin vuoksi ollessani kotona. Laitoin sen
ylleni ja huomasin, että kaikki muut keijut tuijottivat minua oudosti. Samoin
teki monsieur Pamplemousse.
”Et sinä voi pukeutua siihen”, kaikki muut sanoivat. ”Se on musta.”
”Mutta minä pidän mustasta”, minä sanoin. ”Musta on yötaivaan väri.
Musta on salaperäinen ja maaginen väri. Ja katsokaa kuinka se kimaltaa!”
”Mutta se on musta”, monsieur Pamplemousse sanoi, ”Me keijut pukeudumme
vaaleanpunaiseen balettiasuun. Se on sääntö.”
Minut pakotettiin vaihtamaan tutuni pöyheään vaaleanpunaiseen tutuun.
Se ei tuntunut samalta.
En oikein tiedä, mitä ajattelen
tästä kirjasta. Vampyyrikeiju on hauska idea, ja Isadora sekä hänen vanhempansa
ovat mahtavia tyyppejä. Pinkki-pupu sen sijaan on ärsyttävä, samoin tarinan
kliseisyys. Tietenkin keijuilla on vaaleanpunaista ja kimalletta ja balettia,
tietenkin vampyyreillä on mustaa ja punaista ja lepakoita. Olisin kaivannut
jotain mikä olisi saanut nostamaan kulmakarvoja tai kirkaisemaan innostuksesta.
Uskon kuitenkin, että lapsille tämä uppoaa hyvin.
Kuvitus on loistava, hahmot ovat
ilmeikkäitä ja kuvissa on paljon katsottavaa. Tähän vaaleanpuna-musta väritys
sopii erinomaisesti.
Myöhemmin on ilmestymässä kirja
nimeltä Isadora Kuu retkeilee; nimi
kuulostaa siltä että siinä voisi olla kaipaamiani yllätyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti