Katy Brent: Kuinka murhata mies ja päästä pälkähästä

 

Katy Brent: Kuinka murhata mies ja päästä pälkähästä

Englanninkielinen alkuteos How to Kill Men and Get Away With It (2022)

Suomentanut Hanna Arvonen

Kansi Caroline Lakeman 

HarperCollins Nordic 2023

351 s. 

Kirjavuoteni yksi suurimmista iloisista yllätyksistä on ollut Katy Brent. Uutuusteoksen Kuinka murhata mies ja päästä pälkähästä kansi viittaa kepeähköön menoon, eikä takakansitekstikään kerro kuinka syvälle "hulvaton ja kammottava kostotarina" lopulta menee. 

Kitty Collins on somejulkkis, influensseri, joka asuu Lontoon hienostoalueella ja elää Instagram-postaustensa tuloilla. Hän on kaunis, suosittu ja rikas, kuten hänen kolme parasta ystäväänsäkin. Kittyllä on kuitenkin pimeä puoli. 

Erään baari-illan jälkeen yksi seurueen miehistä seuraa Kittyä ja käyttäytyy uhkaavasti. Vähän vahingossa Kitty tappaa tämän. Hän huomaa ettei tappaminen herätä hänessä kauhua, oikeastaan hän on iloinen että kaduilla on yksi ahdistelija vähemmän. Pian hän alkaa saalistaa. Samaan aikaan hän ylläpitää somekuplaa täydellisestä elämästään. Joku kuitenkin tietää hänen salaisuutensa. 

Ongelma tässä on se, että vaikka olen tottunut toimittamaan kuolleita ruumiita ulos asunnostani, en ole itse asiassa ikinä joutunut viemään yhtään ruumista sisään. Enkä missään tapauksessa haluaisi tehdä sitä keskellä kirkasta päivää. 

(...)

Vilkaisen takapenkille, ja kiitos Luojan (tai jonkun muun), en osaa pitää autoani siistinä. Takapenkki on periaatteessa minun hätävaatevarastoni. Aina on mahdollista, että kaikkien aikojen katastrofi iskee jossain tapahtumassa ja joku ilmestyy paikalle samassa Guccin mekossa kuin minä. Vaikka stylisti olisi vannonut, että se on ainoa kappale. Pointti joka tapauksessa on, että minulla on autossa runsaasti hattuja, viittoja ja takkeja. Ja nyt minun täytyy päästää luovuuteni valloilleen. Ajan Chelseaan, pysäköin Evoqueni maanalaiseen parkkihalliin ja ryhdyn hommiin. 

Asetan ylisuuren Miu Miun kalastajanhatun Danielin päähän (kiitos, ysärin paluu) ja kiedon Madeleine Thompsonin huivin hänen ylävartalonsa ympärille. Sitten muistan nähneeni rullaluistimet tavaratilassa, kun työnsin Joelin matkalaukun sinne. Niistä on apua.

Daniel Rose ei näytä vain tyylikkää(hkö)ltä, häntä on myös paljon helpompi liikuttaa. 

Tykkäsin tästä enemmän kuin ennalta oletin. Tuntuu että niin kovin usein Kittyn ikäiset ja näköiset naiset tuskailevat kirjoissa biologisen kellon kanssa tai jahtaavat rikasta miestä, tai ovat "hupsuja" ilman omia ajatuksia tai mielipiteitä. Kitty on määrätietoinen, tarvittaessa laskelmoiva, toisinaan suorastaan tunnekylmä, samalla kun hän välittää ystävistään suuresti. Hän mainostaa somessaan kahvikoneita ynnä muita luksustuotteita niitä koskaan kokeilematta, mutta osallistuu myös pakolaisteemaiseen hyväntekeväisyystapahtumaan tai vegaaniravintolan avajaisiin. Hahmon ristiriitaisuus on kiehtovaa. Kitty on samaan aikaan rakastettava ja pelottava. 

Kittyn seksielämän kuvausta olisi ehkä voinut olla vähemmän, mutta muuten tarina on oikein vetävä. Toki, kun joku murhataan jo kahdella ensimmäisellä sivulla, niin lukija väkisinkin haluaa tietää mistä oikein on kyse. 

Kirjan kansi on ihan täydellinen, verta hameessa ja kengissä mutta eteenpäin vaan! Kirjassa kaikki ei ole kuolemanvakavaa, mutta on sen huumori kuitenkin aika mustaa. Juuri sellaista vinksahtanutta huumoria josta minä tykkään, josta voi miettiä että onko tälle soveliasta nauraa.