Lastenkirjalauantai: Kobi Yamada: Olipa kerran idea

 

Kobi Yamada: Olipa kerran idea

Kuvittanut Mae Besom

Englanninkielinen alkuteos What Do You Do With an Idea? (2013)

Suomentanut Raija Rintamäki

Kumma 2020

34 s.

Reilun kuukauden sairaslomallaolon aikana olen hiukan pudonnut junasta sen suhteen, mitä uusia lastenkirjoja - etenkin kuvakirjoja - on ilmestynyt. Kirjastoreissu olikin löytöretki, jolla saatoin vain toivoa löytäväni jotain uutta kivaa. En päässyt pitkälle, kun esittelyhyllystä silmiin osui Olipa kerran idea. Jokin tässä kannessa vetoaa niin, että pakko oli lukea ensi kertaa jo kirjastossa, seisaaltaan. 

Kannessa oleva kruunupäinen pallura on idea, joka eräänä päivänä tuosta vain putkahtaa nimettömäksi jäävän minän luo. Hahmo pohtii, mistä se tuli, miksi, ja mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Koska idea ei vaikuta erityisen käyttökelpoiselta, hahmo päättää unohtaa sen. Mutta idea ei suostu katoamaan, vaan se vaatii huomiota. Pikkuhiljaa se alkaa kasvaa ja voimistua, kunnes lopulta pääsee valloilleen.

Idean kanssa on mukava olla. Tunsin olevani elossa ja pystyväni mihin tahansa. Idea innosti minua haaveilemaan aina vain suuremmista asioista. 

Se kertoi minulle salaisuuksiaan. Se opetti minut kävelemään käsilläni. "Välillä om hyvä katsoa asioita eri näkökulmasta", se sanoi.

Tässä on taas yksi kuvakirja, johon rakastuin melkeinpä ensi silmäyksellä ja joka tulee kulkemaan kanssani pitkään. Tarina on todella kaunis, lämmin ja ennen muuta rohkaiseva. Se muistuttaa, että vaikka idea ensin tuntuu mitättömältä tai mahdottomalta, ajan myötä siitä saattaa kasvaa jotain suurta. Vaikka muut eivät uskoisikaan siihen, ei kannata luovuttaa vaan pitää siitä kiinni, antaa sille mahdollisuus muotoutua siksi mikä siitä on tulossa. 

Kuvitus on todella kaunis, ja väritys on oivaltava. Alun hailakat, maanläheiset värit voimistuvat ja kirkastuvat sitä mukaa, kun idea kasvaa. 

Todella hieno paketti! Tarina on ajaton ja ajatuksia herättävä, joka sopii monen ikäiselle lukijalle ja kuulijalle. 

Olipa kerran idea on luettu myös Lastenkirjahyllyssä.

Lastenkirjalauantai: Ryan T. Higgins: Mörri hanhiemona

 

Ryan T. Higgins: Mörri hanhiemona

Englanninkielinen alkuteos Mother Bruce (2015)

Suomentanut Raija Rintamäki

Kumma 2020 

41 s.

Tässä on yksi vuoden hauskimmista kuvakirjoista, siitä pitää huolen ihana Mörri! Ärripurri mörökölli, yhden ilmeen karhu, jolla kuitenkin on hyvä sydän. 

Mörri ei pidä oikeastaan mistään, ainoastaan munista. Niitä hän kerää ympäri metsää. Yhtenä päivänä keittiössä odottaa yllätys: ateriaksi suunnitellut munat ovat kuoriutuneet, ja Mörrillä on kattila täynnä pieniä hanhia. Mörri yrittää palauttaa poikaset, mutta hanhiemo on jo lähtenyt etelään. Ja vaikka Mörri yrittää mitä, poikaset eivät suostu lähtemään hänen luotaan, eivät sittenkään kun ovat kasvaneet aikuisiksi. Niinpä hänen ei auta muu kuin sopeutua. 

Vaikka Mörrin ilme pysyy kovin kiukkuisena, saa hänen toimintansa nauramaan; hän kuljettaa hanhenpoikasia ostoskärryllä, yrittää saada heidät lentämään ampumalla heidät matkaan ritsalla, sonnustautuu uimarenkaaseen ja räpylöihin mennäkseen uimaan, ynnä muuta vastaavaa. Mörri on hyvin idearikas! 

Tarina on isompi kuin siihen käytetty tila. Näemme Mörrin ilmeet sekä sen, miten hän yrittää selviytyä yllätyspoikasten kanssa. Hän joutuu moniin uusiin tilanteisiin, ja sopeutuu monta kertaa. Uusi arki saattaa vaikuttaa aikuisesta tutulta... Tekstiä on vähän, eikä siinä selitetä miksi Mörri toimii niin kuin toimii. Kuvitus elävöittää tilanteet hauskoiksi, minä ainakin nauroin ääneen monta kertaa.

Kirja tuli kirjastoomme viime viikolla, esittelin sitä heti työkavereille ja yksi totesi, että tämä menee ensi tilassa testiin satutunnille. Kirjastossa emme niitä pidä toistaiseksi, mutta päivähoitopaikkoihin tulee paljon vierailupyyntöjä joten pian kuullaan, tykkäävätkö lapset tästä yhtä paljon kuin minä. Takakansiteksti lupaa Mörri-sarjaa, tuskin maltan odottaa tulevia osia!