Uusi koti, uusi työ ja uusi blogi

Nyt on kuulkaa lukemiset olleet vähissä! Lauantaina muutin uudelle paikkakunnalle, välimatkaa entiseen tuli reilut 200 km. Aamupäivällä lähdettiin vanhempieni kanssa liikkeelle, matkalla pysähdyttiin syömään ja iltapäivällä roudattiin kamppeet uuteen asuntoon sekä koottiin (tai siis isä kokosi...) kaikki mikä oli purettu.

Kuten kuvasta näkyy, lukunurkka oli ensimmäisenä valmis :) Toisaalta, kuvan ulkopuolelle jää vain muutama pikkuhuonekalu, jotka sain yksinäni siirrettyä kunhan ne oli kannettu ylös. Talossa on niin pieni hissi, että sänky ja nojatuoli piti kantaa kaksi kerrosväliä. Kantamisen ja kokoamisen jälkeen piti tietenkin mennä muuttokahveelle ja kierrellä vähän Lohjan keskustaa.

Sunnuntaina etsin ja laitoin paikoilleen elintärkeitä juttuja, kuten vaatteita, astioita ja peseytymistarvikkeet. Iltapäivällä otin polkupyörän alle ja ajelin muutaman kilometrin keskustan ulkopuolelle, kävin muun muassa katsomassa toisen työelämän tukikohdista sekä juoksuharrastuksen kannalta olennaisen urheilukentän.

Maanantaina aloitin pedagogisena informaatikkona ja Lukuinto-koordinaattorina Lohjan kirjastossa. Päivä oli tehokkaasti buukattu täyteen (sama näyttää jatkuva koko ensimmäisen viikon). Työpäivän jälkeen aloitin"uuden" harrastuksen. Olen juossut kaksi vuotta, mutta nyt menin juoksukouluun. ihan vaan siksi, että omin neuvoin treenatessa kehitys on pysähtynyt jos ei jopa taantunut, ja motivaatio alkoi olla kateissa. Toivon että ohjatut treenit ja porukan tsemppi antavat uutta intoa ja kuntoa, tavoitteena kun on edelleen Tukholman maraton toukokuussa 2015. Alku oli niin hauskaa että perustin uuden blogin: Likka liikkuu kuvaa matkaani kohti tavoitetta.

Töiden ja teenin jälkeen aloitin seuraavan urakan eli kirjojen siirtämisen kasseista hyllyyn. Se sujui kohtalaisen hyvin, vaikka karu totuus paljastui: täyttä on vaikka hyllyn molemmat puolet ovat käytössä.

En pinonnut kirjoja ihan hyllyjen ylä- ja sivureunoihin asti, koska kokoelma saattaa kasvaa... Toisaalta tämä hyllykkö on kokenut jo monta muuttoa, se on purettu ja koottu ainakin neljä kertaa, osa ruuveista on murentunut rikki ja jokaisella kokoamiskerralla jää ylimääräisiä osia... Tyhjänä ollessa se huojuu kevyestäkin kosketuksesta. Isä ohjeisti, että kannattaa laittaa kevyemmät kirjat ylös ja painavat alas, ilmeisesti jonkinlainen romahtamisvaara on olemassa... No, jospa se kestäisi vielä vähän aikaa.

Nyt kun tavarat alkavat löytää paikoilleen ja arki hahmottua niin eiköhän lukemisellekin jää taas aikaa. Olisi syytä, koska mukanani tuli matkalaukullinen kirjaston kirjoja, lisäksi ehdin jo täällä ottaa kirjastokortin ja lainata pinon...