Juoksemassa: Testiviikko 2

Kuukausi kului äkkiä, ja oli testiviikon aika. Keskiviikkona Kisakallion urheiluopistolla oli tutut kuusi lajia.

Aloitimme hyppyosiolla, eli 5-loikalla ja vauhdittomalla pituushypyllä. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, tulokseni olivat sentilleen samat kuin edelliskerralla. Edelleenkään en osaa vauhditonta pituushyppyä, ehkä pitäisi harjoitella kotona. Ja muistaa 5-loikassa, ettei etene juoksuloikilla vaan sellaisilla mitkä rullaavat kantapäästä varpaisiin, tulos voisi parantua paljonkin. No, jos ensi kerralla onnistuisi.

Heitot menivät vaihtelevasti. Nelikiloinen kuula lensi pään yli muutaman sentin pidemmälle kuin viimeksi, sen sijaan eteenpäin heittäminen ei sujunut ollenkaan. Pääsin sentään samalle metriluvulle kuin viimeksi mutta tulos oli kymmeniä senttejä huonompi. Ehkä olisin saanut juonesta kiinni jos olisi ollut vielä neljäs yritys käytössä...

Juoksut menivät hyvin, siitä olen iloinen. 20 metriä kulki paikaltaan 15 sadasosaa viimekertaista nopeammin ja lentävällä lähdöllä 11. Vähän tietysti epäilyttää, että oliko tässä nyt maksimi. Jännä nähdä millainen vauhti on seuraavalla kerralla. Lentävällä lähdöllä teimme koko aikuisten kilparyhmän porukka niin, että kolmen vedon jälkeen pidimme pidemmän tauon ja kokeilimme vielä kerran. Koska meitä oli vain viisi, niin muuten suoritukset tulivat kovin tiiviiseen tahtiin. Eipä sillä että tauosta olisi paljoa ollut apua, yhden sadasosan sain vielä pois.

Jo 5-loikassa tunsin kipua kantapäässä, ja jalka olikin aika ärhäkkä muutaman päivän. Kipua oli sekä kantapään ja jalkaterän ulkoreunassa että myös nilkassa luun alapuolella.Torstain ja perjantai olin tekemättä mitään liikuntaa, työpäivän aikana liikuskellessa huomasi kuinka käveleminenkin sattui ja kipu paheni mitä pidemmälle päivä kului. Hoidin jalkaa kylmillä suihkuilla ja kylmägeelillä. Joulupukille (tai siis äidille) lähetin jo aiemmin tekstiviestin että säärystimille olisi käyttöä, pakkaset ovat tulossa.

Tänään sitten juostiin TalviJuoksuSarjan toinen osakilpailu, matkana neljä kilometriä. Juoksusta jäi kaksijakoinen olo. Huonoa on se, että aika parani viime kerrasta vaivaiset kuusi sekuntia. Syke oli puolivälin jälkeen hirveä, viimeisellä puolella kilometrillä 190 joten ei siinä ollut yhtään varaa loppukiriin. Aloitin liian lujaa, niinpä puolet matkasta oli jonkinlaista selviytymistaistelua.

Iloinen olen uusista ennätyksistä. Ensimmäinen kilometri kulki aikaan 6.13, se on peräti yhdeksän sekuntia nopeampi kuin aiempi ennätyskilometri, joka siis oli edellisestä osakilpailusta. Olin suunnitellut aloittavani varovasti mutta suunnitelma ei toiminut ollenkaan. Toinen kilometri oli 6.31, kolmas 6.48. Kaikki siis nopeampia kuin vastaavassa kohdassa neljä viikkoa sitten. Viimeisellä kilometrillä olinkin sitten ihan puhki, katsoin matkamittaria sadan metrin välein ja toivoin selviytyväni maaliin. Keskivauhdiksi tuli 6.32, sekin on siis nopein ikinä. Jalka ei ollut kipeä, johtuen ehkä juoksutekniikasta. Keväällä kuvatun videon perusteella tulen maahan koko jalkapohjalla, jolloin kantapää ei saa niin kovaa iskua. Kotiin tullessa huomasinkin, että kävely sattuu juoksua enemmän.

Kaikkiaan testiviikosta jäi aika hyvä olo. Pieniä parannuksia tuli, tosin vähemmän ja pienemmillä marginaaleilla kuin olin toivonut.  Jäi sellainen olo että kaikkea en ole vielä saanut irti, joten uskon että seuraavalla kerralla tapahtuu tätä viikkoa enemmän. Toivon tietysti että jalkakipu lakkaa, jotta pystyn jatkamaan treeniä entiseen tapaan.