torstai 14. heinäkuuta 2022

Panu Kunttu & Sanna-Mari Kunttu: Kaikki luodon linnut

 

Panu Kunttu & Sanna-Mari Kunttu: Kaikki luodon linnut. Kahden saaristotutkijan melontaseikkailu Pentti Linkolan jäljillä

Kansi Tuomo Parikka

Nemo 2022

377 s.




Kesällä 1974 Pentti Linkola perheineen souti saaristossa tuhannen kilometrin lintulaskennan. Vajaat 30 vuotta myöhemmin kesällä 2020 Sanna-Mari ja Panu Kunttu seurasivat Linkolan reittiä meloen, samalla oman lintulaskennan tehden. Heillä oli käytössään sekä Linkolan reittikartta että muistiinpanot, joten seitsemän viikon matkalla he pystyivät havainnoimaan maiseman ja eliöstön muutoksia. Todella moni asia on muuttunut suhteellisen lyhyessä ajassa. Monet lintulajit ovat vähentyneet radikaalisti, toiset lisääntyneet. Rantoja on hakattu auki mökkiasutusta varten tai ne ovat kasvaneet umpeen. Kaikenlainen vesiliikenne rahtilaivoista vesiskoottereihin on lisääntynyt reippaasti. 

Vaikka retkellä oli tavoite, myös itse matkanteko oli tärkeää. Kun kaksi luonnontutkijaa ja luonnonrakastajaa lähti vesille, oli kaikki suunniteltu viimeisen päälle. Mutta kuten retkillä on tapana käydä, yllätyksiä riitti. Neuvokkuutta tarvittiin niin sonnilauman lähestyessä telttaa kuin vetoketjun hajotessa. Toisinaan oli liukas lähtö joko huonon tai hyvän sään takia. Aikataulu oli tiukka, mutta hyvät päivät antoivat pelivaraa. Meri, tuuli ja ukkonen kun ovat tekijöitä, joiden kanssa ei leikitä. Kokeneet melojat osasivat antaa olosuhteille tilaa eivätkä lähteneet koettelemaan taitojaan liikaa. 

Vaikka Utön ja lähiseudun vaikea kurtturuusutilanne huolestuttaa meitä, on käynti saarella ollut onnistunut. Sosiaaliset kontaktit muiden ihmisten kanssa ja mielenkiintoiset juttuaiheet saavat meidät hyvälle tuulelle. Kun kuulumiset on vaihdettu, linnut laskettu ja vesi- ja ruokatäydennykset hankittu, intoilemme valmiina jatkamaan matkaa Kökarin puolelle. Tuuli, joka on meitä kiusannut jo riittämiin, laantuu ja meri kutsuu melomaan. Aamuyön herätyksen ja Gaddarnoilta Utöhön tapahtuneen ylityksen jälkeen nukuimme vain parin tunnin päiväunet. Myöhäisestä iltapäivästä huolimatta olemme uutta puhtia täynnä. Haluamme päästä ylittämään maakuntarajan ja siirtyä saaristoltaan erämaisemman Ahvenanmaan puolelle. Se tuntuu henkisesti eräänlaiselta virstanpylväältä retkellämme. 

Jatkamme Utöstä melontaa Ahvenanmaan puolelle alkuillan vienossa valossa vielä hyvän tovin. Ohitamme Kårharun lintuluodon, jonne Linkolat olivat hakeutuneet myrskyltä turvaan. Silloin saarella oli mahtava sadan selkälokin pesimäyhdyskunta, jota Linkolat varoivat häiritsemästä. He rajoittivat kulkemisensa vain veneen ja teltan välille. Nyt selkälokit ovat muisto vain, mutta luodon rannasta yhytämme 70 isokoskelon parven. Linnut kauhovat itseään vedessä eteenpäin pystymättä lentämään sulkien vaihtamisen takia. Parvi pohjoisessa pesineitä pikkukuoveja on vuorostaan muuttomatkalla etelään. Ruokkeja singahtelee useiden luotojen kohdalla. Tavallisesti yksi tai kaksi tiedustelijaa on liikkeellä ennen muita. Ne tekevät kaksi kierrosta ympärillämme aivan kuin tutustuakseen siihen, mitä olentoja heidän yhdyskuntansa tietämillä liikkuu ja tiedustellen, ovatko tulijat vaarallisia. 

Tykkäsin, tämä oli tosi mielenkiintoinen kirja! Itse olen kerran kokeillut melomista, enkä tuntenut oloani järin luottavaiseksi. On kuitenkin kiintoisaa lukea erilaisista olosuhteista, joita saaristo ja meri tarjoavat melojille, samoin kuin siitä mitä mereltä käsin näkyy. En tunne lintuja juuri lainkaan, joten monien nimet kuulostivat suorastaan eksoottisilta. Lisäksi kirja on kirjoitettu niin elävästi, että lukijana oli helppo sekä innostua Kunttujen tekemistä havainnoista että pelätä ukkosmyrskyssä. Kirjan alku- ja loppusivuilla on yhteensä 6 sivua karttoja, joista on mukava seurata missä kaksikko kulloinkin kulkee. Kuvaliite olisi ollut kiva lisä.

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan tämän kohtaan 31, "kirjassa on jotain sinulle tärkeää". Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen on ehdottoman tärkeää, mutta myös pitkä matka kohti jotain tavoitetta merkitsee paljon. 

Logo: Nanna / Kirjakimara 

Kirjakimaran Kirjoja ulapalta -haasteeseen saan myös ensimmäisen merkinnän :) 



4 kommenttia:

  1. Luin tästä kiinnostavasta melontamatkasta Hesarista. Kiva kuulla, että kirja on myös kirjoitettu niin, että sitä on hyvä lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai tästä on ollut Hesarissa, täytyykin kaivaa juttu luettavaksi. Oli kyllä tosi kiinnostava luettava tällaiselle ei-melojalle ja ei-lintuasiantuntijalle :)

      Poista
  2. Mukava idea kulkea Linkolan reittejä. Varmasti kun on jotain asiantuntemusta ja tekee tuollaisia retkiä, huomaa eliöstön muutokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehtivät vielä tavata Linkolan ennen tämän menehtymistä, niin saivat kohtalaisen hyvät reittiohjeet mukaan. Toivottavasti joku tekee uuden reissun taas 40 vuoden päästä.

      Poista