Myllylahti 2025
296 s.
On muuten ihana kirjan nimi! Syyskuusta jouluun seurataan Annin kamppailua lankakaupassa. Aila-tädiltä jäänyt kauppa on Annille sydämenasia, mutta miten saada pieni puoti kannattavaksi? Pitkin syksyä Anni kehittelee uutta, mutta toivo alkaa käydä vähiin. Some ja joulukalenteri tuovat uusia asiakkaita, mutta liian vähän. Lisäksi Anni asuu salaa puodin yläkerrassa, joten jos kauppa loppuu niin häneltä häviää myös koti.
Hyvän mielen kirja ei olisi hyvän mielen kirja, ellei Annilla olisi ympärillään joukko muita puodinpitäjiä ja satunnaisia tuttavuuksia, joista kuoriutuu avulias ystäväjoukko.
Poistomyynti kestäisi koko viikon, ja jokaiselle päivälle Anni oli suunnitellut jonkun erityisen tarjouksen. Ensimmäisenä hän tekisi somepäivityksen valmiista lankakasseista. Hän toivoi todella, että paikalle tulisi väkeä. Poistomyynnin parissa puuhailu oli virkistänyt hänen omaa mieltään, mutta varsinainen hyöty jäisi vähäiseksi, jos ostajia ei olisi.
Anni kirkaisi, kun ovelta kuului koputus. Hän jähmettyi paikoilleen aivan kuin puisen oven läpi voisi havaita hänen läsnäolonsa vain, jos hän liikkuisi. Hän ei ollut vielä vaihtanut vaatteita, joten kuka hyvänsä oven takana olisi, joutaisi mennä pois. Koputus kuului uudestaan. Anni arvioi tilannetta. Kassapöydän takana oli neuletakki. Hän kietaisi sen päälleen ja käveli hitaasti ovelle. Lukot naksahtivat auki kaikessa rauhassa ja Anni kurkisti ulos.
Kaikkein eniten tykkäsin Annin tekemistä neuletakeista ja islantilaisneuleista. Itselläni ei ole käsityötaitoja lainkaan, mutta jostain syystä on tosi kiva lukea toisten osaamisesta. Puoti on jo syksyllä idyllinen ympäristö, marras-joulukuussa vielä enemmän. Henkilöhahmoista koostuu kiva galleria, osa heistä on hyvinkin sähäköitä. Anniin olisin kaivannut vähän särmää. Lankakaupan omistajasta tulee herkästi mieleen hissukka, ja pyylevä Anni tuntuu pelkäävän vähän kaikkea.
Hiukan on kipinää, mutta varsinaisesti romantiikka pysyy piilossa. Tärkeämpää ovat monenlaiset kohtaamiset niin asiakkaiden kuin ystäviksi tulevien kanssa.
Suosittelen varautumaan glögihampaan kolotukseen!
Kirja on luettu myös blogeissa Kirjat kertovat ja Kaksi sivullista.
Helmet-lukuhaasteeseen täytän kohdan 26, "kirjassa on itse valittu perhe". Koska äiti välitti enemmän alkoholista kuin Annista, tämä piti Aila-tätiä perheenään. Lisäksi lopussa ystävyksistä muodostuu perheeksi verrattavissa oleva ryhmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti