Kirjabloggaajien joulukalenteri 2022, luukku 10.

 

Kiitos hienosta logosta, Yöpöydän kirjat -blogin Niina! :) 

Eilinen luukku avautui blogissa Matkalla Mikä-Mikä-Maahan, huomenna vuorossa on Yöpöydän kirjat. Kaikki luukut löytyvät listattuna Ankin kirjablogista. 

Olen mukana joulukalenterissa jo melko monetta kertaa, ja oikeastaan yhtä monta kertaa on ollut hankalaa keksiä luukkuun sisältö. Saan idean jonka hylkään, sitten toisen idean jonka olenkin jo käyttänyt aiemmin... Toteutukseen asti päätyvä idea tulee yleensä yllättäen ja varoittamatta, niin tälläkin kertaa. Lainasin kirjastosta joululevyjä ja kotiin päästyäni keksin, että luukkuni sisältää 24 vinkkiä jouluiseen kuuntelemiseen, lukemiseen, katselemiseen, tekemiseen. Ainakin toivon näiden luovan joulutunnelmaa. Mukana on kenties yllättäviäkin kohteita. 

1. Earthly Angels: Music from the 17th century nun convents. Olen selannut kirjastomme joululevyjä joka vuosi, mutta en muista ikinä ennen törmänneeni tähän. Tekstiliite kertoo yleistä asiaa nunnaluostareista ja luostarimusiikista, lisäksi se esittelee levylle päässeet viisi italialaista säveltäjänunnaa lyhyesti. Liitteessä on myös laulujen latinankieliset sanat englanninkielisine käännöksineen. Osa levyn esiintyjistä on suomalaisia laulajia ja soittajia. 

2. Hope-joululahjakeräys. Tämä on minulle monivuotinen perinne, että haen toivepuusta lappuja ja toteutan toiveita. Keskityn enemmän nuorten toiveisiin, sillä usein kuuluu viestiä että lasten lelutoiveita toteutetaan hyvin mutta nuoret saavat vähemmän huomiota. Olen itse siinä onnellisessa tilanteessa, että pystyn irrottamaan rahaa lahjoihin. Tänä vuonnakin toiveissa on paljon sellaista, mikä saa minut surulliseksi; monissa toiveissa on ihan tavallisia asioita alushousuista hupparin kautta hiustenhoitotuotteisiin. Surullista on myös nähdä puissa 0-vuotiaiden toiveita. Korona-aika lukuisine lomautuksineen osoitti minulle sen, että kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa toimeentulo on uhattuna. Siksi minä haluan auttaa niin kauan kuin voin. Joskus voi tulla minun vuoroni pyytää apua. Keräysaika vaihtelee paikkakunnittain, esimerkiksi Tampereella se päättyy 14.12, Seinäjoella 17.12 ja Helsingin Itäkeskuksessa 18.12. Keräyksiä on toki muidenkin järjestäminä. 

3. Lumiukko-animaatio. Tämähän tulee televisiosta joka vuosi, ainakin viime vuodet kanava on ollut kakkonen ja kelloaika 11.28. Yhtenä vuonna animaatiota kysyttiin dvd:nä, se kirjastoista löytyy, ja olin hyvin hämmentynyt kun huomasin että leffaa oli lainattu Pirkanmaalla sinä vuonna yli 300 kertaa. Että ei riitä katsoa sitä jouluaattona, se liikkuu lainassa ympäri vuoden :D 

4. Minna Kuukan piparkakkurakennelmat. Instagramissa @minnakuukka -tilillä on joulun alla mitä upeampia kokonaisuuksia. Olen lukenut niistä aiemmin lehdestä, mutta nyt seurannut aktiivisesti mitä kaikkea rakentuu. Tämä vuosi on ollut liikennevälinepainotteinen tähän asti, mutta jouluun on vielä aikaa. Itse en ole ollenkaan leipojaihminen, niin sitä hämmästyttävämmältä tuntuu nähdä esim. hyvin yksityiskohtainen ja viimeisen päälle koristeltu jouluratikka. 

5. Joulukalenteri. On se sitten millainen tahansa; kirjan muodossa, teetä tai kasvonaamioita sisältävä, itse tehty. Minä ostin tänäkin vuonna orivesiläisen arpakalenterin, ikinä en ole voittanut sellaisesta mitään mutta aina voi toivoa josko tällä kertaa :) Tärkeää sekin, että myyntituotto menee hyvään tarkoitukseen. 

6. Kulttuuria kotona. Kansallisoopperan ja -baletin Stage24 on minulla aktiivisessa käytössä, on kiva kun siellä on monenlaisia esityksiä vapaasti katsottavissa ja Stagen sisältö vaihtuu ajoittain. Monella kirjastolla on Medici.tv, josta näkee kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla vaikka mitä, myös suoria konsertti- ja teatteriesityksiä. Helpoin tie sinne on oman kirjaston/kirjastokimpan verkkokirjaston kautta. Pirkanmaan kirjastojen kortilla sinne pääsee tästä linkistä. Esimerkiksi aina niin ihana Pähkinänsärkijä löytyy Medici.tv:stä monena eri versiona. 

7. Kynttilänvalo. Etenkin tuikkukynttilät mutta myös muut kirkkaat valot. Itse en innostu värivaloista, varsinkaan sellaisista jotka vilkkuvat ja vaihtavat väriä punaisesta sinisen kautta oranssiin ja vihreään. Mutta kaikki kirkkaat luovat lämmintä ja rauhallista tunnelmaa. 

8. Kati Hämäläinen: Noëls. Tämä oli myös "uusi" löytö kirjastomme joululevyjen joukossa. Kyseessä on Classica-lehden numeron 6/99 liiteäänite, jossa Kati Hämäläinen soittaa Kotkan kirkon uruilla ranskalaisia joululauluja. Minulle säveltäjät olivat täysin tuntemattomia, kuten esimerkiksi Claude Daquin ja Nicolas-Antoine Lebègue. Mutta kylläpä urkumusiikki kuulostaa hienolta! 

9. Jouluneule. Muistatteko nähneenne lehtijutun miehestä, joka ostaa joka vuosi uuden jouluneuleen? Muistelisin nähneeni jutun jokunen vuosi sitten. En ole varma, oliko hänellä niitä jo niin monta, että voi pitää joulukuussa joka päivä eri neuletta. En osaa päättää, onko ajatus superhauska vai kauhea :D 

10. Yksin kotona -elokuva. Elokuvasarjan ensimmäinen osa on todellinen jouluklassikko, johon on varmasti jollakulla muullakin kuin minulla viha-rakkaus-suhde. Vaikka sen osaa jo ulkoa, kelmien kokemat onnettomuudet jaksavat naurattaa. Samalla vähän hävettää, että onko sopivaa nauraa moiselle väkivallalle. Tämäkin tulee joka joulu televisiosta, jopa useammalta kanavalta. Mutta onpa silti kysytty kirjastostakin dvd:tä (ainakaan meillä ei ollut). 

11. Jouluista ruokaa erityisellä tavalla tai erityisessä paikassa. Huomasin Oriveden Sanomien Facebook-postauksen, jossa otsikko meni jotenkin niin että Erityismetsä vinkkaa tekemään jouluruuat ulkona. Juttu on maksumuurin takana enkä ole vielä ehtinyt lukea paperilehteä, mutta ajatus on kiinnostava. Piparitaikina mukaan retkelle, ja laavulla nuotio kehiin! Tietyn mallisia pipareita voi olla hankala tehdä, mutta olkoon tässä kohtaa maku ratkaiseva. Tai nyt kun ihmiset pyrkivät kovasti säästämään sähköä ja tekevät takkaruokaa - kenellä takka on käytössä - niin sinne vaan laatikot hautumaan. Imelletty perunalaatikko voi vaatia liian pitkän ajan mutta entäpä porkkanalaatikko? 

12. Carola: Himlen i min famn. Äitini vinkkasi minulle tämän laulun vuosia sitten, se on yhteinen suosikkimme. Ainakin Maria Ylipää laulaa tätä ruotsiksi ja Suvi Teräsniska suomeksi, pidän niistä versioista mutta Carolan esittämä on kuitenkin se paras. 

13. The Joulukalenteri -ohjelma. Maailman kummallisin mutta ehkä myös maailman hauskin tv-joulukalenteri. Nähtävillä maksutta Mtv3-kanavalla. Olen sen nähnyt aiemmin mutta ehkä on pakko katsoa taas. Jotenkin muistuttaa omituista eikä minun mielestäni ollenkaan hauskaa brittikomediaa Herrasmiesliigaa (jota kuitenkin olen tykännyt katsoa, niin kieroutunutta kuin sen huumori on). 

14. Joulutorit ja -myyjäiset. Iso osa myyjäisistä on ehkä jo ollut, mutta joulutoreja on monella paikkakunnalla. Muista, että mitään ei ole pakko ostaa, voi ihan vaan katsella ja fiilistellä. Itselläni on vielä kokematta Tampereelta niin Keskustorin joulutori kuin Tallipihan joulu. Itsenäisyyspäivänä olimme katsomassa Keskustorin talojen valaisun, mutta joulutori näytti niin ruuhkaiselta että päätimme puolison kanssa mennä sinne toiste. Tallipihalle menimme vartti ennen sulkemisaikaa, ehdimme ostaa kojusta glögit mutta emme tehdä muuta. Osa myyntipisteistä oli jo kiinni, toisissa pakattiin tavaroita pois. Menemme sinnekin toisella kertaa. 

15. Lautapelit. Oma ikisuosikkini on Trivial Pursuit, sen kanssa saa kulumaan vaikka kuinka kauan aikaa. joten se on todellinen tylsyyden poistaja. Viimeksi kun pelasimme sitä jouluaattoiltana, emme ottaneet "namiskuukkeleita" esiin ollenkaan vaan jokaisella oli korttinippu ja kysyimme aina yhden kortin kysymykset kerrallaan. Ei laskettu pisteitä eikä kilpailtu, joten tunnelma pysyi leppoisana. En ole peliasiantuntija, joten en tiedä onko olemassa jouluaiheisia lautapelejä. Palapelejä on. Ja mikäänhän ei estä keksimästä joulupeliä itse, vaikka muokkaamalla jostain tutusta pelistä jouluisen version esimerkiksi nimeämällä paikat ja hahmot uudelleen jouluun liittyvin nimin. 

16. Tarja Turunen: Henkäys ikuisuudesta. Tämä on minulle tärkein joululevy, jota olen kuunnellut joka vuosi sen ilmestymisen jälkeen. Tykkäsin Turusen äänestä jo Nightwish-aikana ja olen seurannut hänen soolouraansa. Ja käynyt katsomassa kaksi joulukonserttia. Levyllä on myös vähemmän tuttuja ja radiossa harvemmin soivia joululauluja, kuten Heino Kasken säveltämä ja Eino Leinon sanoittama Mökit nukkuu lumiset sekä Jean Sibeliuksen säveltämä, Zachris Topeliuksen sanoittama ja Aino Suonion suomentama Jo joutuu ilta.  

17. Askartelu. Milloin viimeksi teit joulukoristeita tai -kortteja itse? Itse taisin tehdä kortteja silloin, kun vielä oli Tiimari-kauppa olemassa... Koristeista on sitäkin kauemmin, taidetaan mennä kouluaikoihin ja siihen, kun paperista leikattiin lumihiutaleita. Mutta taas kun saimme tänä vuonna kirjastomme kuuseen lasten tekemiä koristeita (tällä kertaa eskareiden), mietin että aika pienellä saa tosi hienoa. Joulupalloja oli tehty poistokirjan sivuista, pallojen ripustuslenkit tavallisesta ruskeasta narusta. Enkeleissä oli kakkupaperia ja lankaa. Yksinkertaista mutta nättiä. Mielestäni askartelustakaan ei pitäisi ottaa stressiä, jokainen tekee omalla tavallaan ja ennen muuta omannäköistä. Instagramin hienot viritykset voivat sopia tekijänsä kotiin, mutta olisiko niillä paikkaa sinun kodissasi? 

18. Rentoutuminen. Jos lahjojen hankkiminen ja jouluruokien tekeminen ahdistaa, etkä kestä ajatusta kaappien siivoamisesta, istu alas tai asetu makuulle. Netistä löytyy paljon erilaisia tallenteita, joilla voi ottaa aikaa itselleen. Myös maksuttomia vaihtoehtoja on paljon. Itse käyn tamperelaisessa GoGo-liikuntakeskuksessa, ja heidän treenikirjastossaan on vapaasti tehtävissä esimerkiksi tämä 14-minuuttinen Lapin taikaa -rentoutusharjoitus. 

19. Joulukirjat. Tarjolla on niin uudempaa jouluhömppää kuin vanhoja klassikoita (tyyliin Tolkienia). Vaikka olisit aikuinen, muista myös lasten joulukirjat. Etenkin kotimaisissa kuvakirjoissa on usein hyvin monipuolinen kieli ja oivaltava tarina. 

20. Kierrätys. Joulunakaan kaiken ei tarvitse olla uutta. Yhtenä vuonna ostin kirjaston poistohyllystä nuottikirjoja ja käytin sivuja lahjapaperina. Oli kaunista! Nettikirppareilta löytyy käyttämätöntä vaatetta niin lapsille kuin aikuisille, osassa on vielä laput kiinni kun on ostettu sovittamatta. Kerran läpiluettu kirja tai lautapeli on hyvinkin uutta vastaavassa kunnossa. 

21. J. S. Bach: Weichnachts-Oratorium. Jouluklassikoista klassisin on tietenkin Bachin Jouluoratorio, josta löytyy useita eri levytyksiä. Meidän kirjastomme versiossa vuodelta 1987 kapellimestarina on John Eliot Gardiner, orkesterina The English Baroque Soloists ja kuorona The Monteverdi Choir. Solisteina laulavat Anthony Rolfe Johnson, Nancy Argenta, Anne Sofie von Otter, Hans Peter Blochwitz ja Olaf Bär. 

22. Love Actually -elokuva. En erityisemmin pidä romanttisista elokuvista tai kirjoista, mutta Love Actually on sellainen jonka jaksan katsoa aina uudelleen. Tässä on todella hyvät näyttelijät, eivätkä elokuvan sisällä olevat episodit ole ollenkaan siirappisia. 

23. Vanhaa ja uutta joulua. Ylen Elävä arkisto ei anna aihepiireissään suoraan joulua, mutta joululaulut kyllä. Sieltä löytyy ohjelmaa kaikenikäisille Ransun joulunodotuksesta Juicen ja Safkan joululauluihin aikuisille. Uskaltaisinkohan katsoa ohjelman Sovitetut toiveet: joululauluja toisin kuin tavallisesti, esittelyteksti lupaa lauluja sovitetun toivojan mukaan mahdollisimman kamalaksi, punkiksi, jne. 

24. Joululaulujen sanojen analysointi. Kokoa ystäväporukka koolle ja ideoikaa, mitä joululaulujen sanoitukset piilottavat sisälleen. Aikoinaan kirjallisuuden opiskelijoiden pikkujouluissa teimme näin. En muista muiden lauluja, mutta meidän ryhmämme aiheena oli Petteri Punakuono. "Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan, ja Punahilkan ja sudenkin harmaan, mutta poro tää sulta usein unhohon jää..." Analysointi oli hyvin hauskaa, ja lopputuloksena päädyimme siihen että Petteri Punakuono on Pentti Saarikoski, ja Tuhkimot Lumikit sun muut on Ilkka Remeksiä, Kaari Utrioita ja muita myyviä ja nimekkäitä kirjailijoita. 

Rauhallista ja rentoa joulunaikaa!