Norjankielinen alkuperäisteos Darlah - 172 timer på månen (2008)
Suomentanut Elina Uotila
Karisto 2012
438 s.
Taas törmäsin kirjaan, josta on vaikea kirjoittaa koska haluan sanoa muutakin kuin tosi hyvä kirja - nuortenkirja -, lukekaa tämä :)
Darlah - 172 tuntia Kuussa esittelee meille kolme nuorta, norjalaisen Mian, japanilaisen Midorin ja ranskalaisen Antoinen. He ovat suunnilleen samanikäiset, ja heidän elämänsä on yllättävän samanlaista huolimatta siitä että he asuvat eri puolilla maailmaa. Kaikki kaipaavat elämäänsä jotain lisää, jotain muutosta. Kodissa ei ole varsinaisesti mitään suurta vikaa mutta siellä ei ole hyvä olla.
NASA järjestää maailmanlaajuisen kilpailun, jossa kolme nuorta pääsevät osaksi Kuuhun matkaavaa tiimiä. Kuussa on tarkoitus viipyä 172 tuntia eli viikko, tutkimuksia tehden ja näytteitä keräten. Arvonnan voitto osuu Mian, Midorin ja Antoinen kohdalle. Nuoret ja heidän vanhempansa lennätetään ensin New Yorkiin ja sieltä Houstoniin koulutettaviksi. Sen jälkeen avaruusmatka voi alkaa eikä mikään ole enää ennallaan.
"Jännittääkö sua?" kysyi Midori.
Mia ei vastannut pitkään aikaan.
"En mä oikein tiedä. Jännittääkö sua?"
"Luulisin. Antoine?"
Antoine nyökkäsi pari kertaa hyvin hitaasti. "Joo. Tosi paljon."
"Sä voit ajatella sen näin", Mia aloitti. "Me mennään sinne. Odotetaan vähän aikaa ja tullaan takaisin. Ei se ole sen kummempaa. Ainoa ero on siinä, että me matkustetaan vähän kauemmaksi kuin yleensä."
"Ja siinä, että me matkustetaan raketilla, joka polttaa ensimmäisen sekunnin aikana kakskyt tonnia polttoainetta. Vähän eri asia kuin istuisi vaikka autoon."
"Ja siinä, että meitä on valmennettu kuukausikaupalla siltä varalta, että jotain menee pieleen."
"Ei siellä mikään mene pieleen", Mia sanoi, eikä osannut oikein sanoa minkä takia hän tunsi olonsa yhtäkkiä niin itsevarmaksi.
Toisin kuitenkin käy. Tiimi on tuskin päässyt perille, kun he huomaavat että jokin on pielessä, todella pahasti pielessä.
Mielestäni kirja on kaksijakoinen. Alku on suhteellisen vetävä, luin ensimmäiset sata sivua hujauksessa. Nämä nuoret ovat kiinnostavia hahmoja, ja heidän elämäänsä ja haaveisiinsa tutustui mielellään. Aika pitkään kuitenkin kestää, ennenkuin päästään itse asiaan eli arpajaisiin ja siihen, mitä voitosta seuraa. Keskiosa, avaruusmatkan valmistelu, oli tylsempi ja kliseisempi osuus. Tottakai nuoret hermostuvat vanhempiinsa, ja tietenkin kaksi nuorta ihastuu toisiinsa. Sitten taas kirjan loppu eli varsinainen matka on jännittävää ja mukaansatempaavaa.
Yllätyin kirjan monipuolisuudesta. Alku on kuin tavallisessa nuortenkirjassa, mutta vähitellen mukaan tulee scifiä ja kauhuakin. Loppuratkaisu yllätti minut ja oli mielestäni kertakaikkisen loistava idea.
Eli taas saan iloita nuortenkirjasta, joka toimii myös aikuislukijalle. En suosittelisi tätä kovin nuorille, koska Kuussa tapahtuu varsin hurjia juttuja. Toisaalta kun päähenkilöt ovat 14-16 -vuotiaita, niin ehkä heidän sielunelämänsä ei ole kauhean kiinnostavaa esimerkiksi 11-vuotiaille.
Darlahia on luettu paljon, esimerkiksi blogeissa les! lue!, Yöpöydän kirjat, diutun kirjaimia, Jos vaikka lukisi..., Notko, se lukeva peikko ja Anna minun lukea enemmän
Tämän kirjan rastitan Helmet-lukuhaasteen kohtaan "kirjassa ollaan avaruudessa".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti