tiistai 5. tammikuuta 2021

Eva Frantz: Sommarön

 

Kirja Sommarön pöydällä, kirjan yläpuolella mustat aurinkolasit
Eva Frantz: Sommarön

Schildts & Söderströms 2016

266 s.





Eva Frantz on tullut tunnetuksi ja suosituksi Anna Glad -sarjallaan, mutta sitä ennen hän on debytoinut kesäisellä trillerillä Sommarön

Vakuutusyhtiö Axelsson omistaa pienen saaren, Sommarön. Yhtiön työntekijät pääsevät sinne lomailemaan joka kesä maksamalla vuokramökistä vain pienen hinnan. Työntekijöitä on mitä ilmeisemmin paljon, sillä mökit ovat yleensä varattuja koko kesän. Tällä kertaa saareen saapuu kirjava joukko väkeä. On johtoportaan henkilöitä puolisoineen ja perheineen, uusia ja vanhoja, jopa yksi jo jokusen vuoden eläkkeellä ollut työntekijä.

Lomaviikko alkaa hyvin, mutta tunnelma muuttuu kun yöllinen myrsky kulkee saaren yli. Pian saarella on yksi kuollut, toinen loukkaantunut, pari kadonnut sumuun, yksi kadonnut josta ei olle varmoja oliko hän saarella ensinkään... Poikkeuksellisen tiheä sumu leijuu saaren yllä monta päivää. Ainoa vene on poissa, kännykät eivät toimi, saunaan ei pääse koska siellä säilytetään ruumista... Aikuisilla hermot kiristyvät ja pelko kasvaa. Mitä täällä tapahtuu?! 

Toisessa aikatasossa seuraamme pari sivua kerrallaan Isonsiskon ja Pikkuveljen tarinaa 1970-luvulla. Heillä on oma osuutensa siinä, miksi varjot ovat tulleet pimentämään kesälomaidylliä.

-Bosse Axelsson är här på Sommarön! Men ändå inte!
Patrick inledde en detaljerad redovisning av hur datanissen Magnus döttrar hade träffat försäkringsbolagets grundare och hur han, Patrick, hade letat efter honom både här och där, det var svalor och kajutor och fågelskit och whiskygroggar och Martina ångrade att hon alls hade ställt frågan. Så här var det alltid med Patrick, en enkel fråga kunde resultera i en oändlig lång utläggning med en mängd irrelevanta detaljer. Hur fasen stod Ann ut?
- Är det inte konstigt? sa Patrick till sist.
- Han kanske bara har åkt hem, föreslog Calle,
- Och lämnat segelbåten efter sig?
- Den där gamla sekreteraren Erna finns ju också på ön, kanske Axelsson håller till hos henne?
Patrick brast i skratt.
- Chefen och sekreteraren, seniorversionen, skrockade han. I don't think so.
- Men han kan väl inte ha råkat ut för någonting, sa plötsligt Ann. Jag menar, han måste ju vara närmare 80 vid det här laget?
Tanken fick lunchsällskapet att tystna en stund.
- Kanske han har tagit en av roddbåtarna ut på sjön för att fiska? föreslog Martina.
- Ja, dyker inte gubben upp så småningom måste vi ju nästan kalla in kavalleriet, konstaterade Patrick. Ordna någon sorts skallgång. Det år underligt det hela, väldigt underligt.

Pidin erityisesti siitä, että tarinaa kerrotaan monesta näkökulmasta. Lähes kaikki henkilöhahmoista ovat aktiivisia tarinankuljettajia. Se toisaalta helpottaa myös hahmogallerian hallussapitoa. Kahdeksan mökkiä on asuttuna, asukkaita 1-4 per mökki, lisäksi mukana ovat saaren palveluista vastaava sekä yleismies. Lisäksi kun osassa nimissä on yhteneväisyyttä tyyliin Ann - Annika, Miranda - Martina, Magnus - Mingus, on nimissä helpompi pysyä mukana kun on oltu tarinassa kyseisen henkilön matkassa ja tiedetään hänestä enemmän kuin vain pintapuolisesti. Pidän siitä, että myös lapset ja teinit ovat kokijoina ja tarinan syventäjinä, nuorin heistä on 3-vuotias Nemo. 

Tarinassa on kuvattu hienosti sitä monelle tuttua tilannetta, kun työkaverit kokoontuvat samaan paikkaan ja työn ulkopuolisia rooleja haetaan. Puolisot ja lapset hakevat paikkaansa kokonaisuudessa, heille on vähän epäselvää voivatko he olla rennosti oma itsensä, vai pitääkö puolison / vanhemman kollegoille esittää vähän fiininpää kuin oikeasti on.

Ja kuten aina, olen innoissani suljetun huoneen / paikan mysteeristä. Mikäpä sen herkullisempi tilanne kuin saari, jonne porukka jää jumiin ja jossa outoja asioita tapahtuu yksi toisensa jälkeen. Tunnelma vaihtuu kepeän aurinkoisesta pauhaavaan myrskyyn ja ahdistavaan sumuun, rennot lomaodotukset vaihtuvat kiihkeään haluun päästä pois.

Kirja on ilmestymässä kevään aikana suomeksi nimellä Suvisaari. 

Uuden Helmet-lukuhaasteen avaan kohdalla 21, "kirja liittyy johonkin vuodenaikaan".

4 kommenttia:

  1. Olen myös ihastunut Eva Frantzin Glad-dekkareihin mutta tästä esikoisdekkarista en tiennytkään. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tykkäät tästäkin! Tampereella on (onneksi) varsin maltillisen kokoinen ruotsinkielisten kirjojen osasto, bongaan sieltä usein mielenkiintoista luettavaa. Kuten tämän, joka oli myös minulle aiemmin tuntematon. Olen nähnyt muutaman haastattelun, mutta Frantzilta ei ole ainakaan niissä kysytty muusta kuin Anna Gladista.

      Poista
  2. Kuulostaa itsellenikin houkuttelevalta tuon saarimiljöön takia. Tuli mieleen ainoa lukemani Agatha Christie Eikä yksikään pelastunut, ilman sitä mekaanista etukäteen jo nimessä kerrottua pudotuspeliä. Laitan listalleni, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihteeksi kesäinen suljetun paikan mysteeri, eikä aina niin että ollaan lumen saartamana :) Toivottavasti tykkäät!

      Poista