Ruotsinkielinen alkuteos Ett gott nytt år (2021)
Suomentanut Jaana Nikula
Kansi Elina Grandin
Otava 2022
409 s.
Uudenvuodenaatto 2018. Nina ja Fredrik menevät ystäviensä Maxin ja Louisen eli Lollon luo juhliin. Heidän teini-ikäinen tyttärensä järjestää sillä aikaa luvallisesti kotibileet. Seuraavana aamuna Lollo alkaa kaivata tytärtään, ja käy ilmi, että tämä ei yöpynytkään kotibileissä. Missä Jennifer on?
Päivä seuraa toistaan, eikä Jenniferistä kuulu mitään. Nuoret ovat järkyttyneitä, koska kotibileet ovat päättyneet katoamiseen. Aikuiset ovat järkyttyneitä, kukin eri syistä. Jokainen tunsi vähän erilaisen Jenniferin, ja katoamisen myötä tästä paljastuu ihan uusiakin asioita. Tapaus järisyttää monen perheen perustuksia, kun menneet ja nykyiset salaisuudet astuvat päivänvaloon.
Jennifer ei olisi kadonnut, jos emme olisi antaneet tyttöjen pitää kotibileitä. Olisi voinut tapahtua jotain muuta, mutta ei juuri tätä. Eikä siinä vielä kylliksi, että bileet pidettiin meillä, kaiken lisäksi tytöt riitelivät. On yhdentekevää, oliko oikein haukkua Jenniferiä, meidän tyttäremme on joka tapauksessa sekaantunut katoamiseen, tai me olemme koko perhe sekaantuneet siihen.
En ole taikauskoinen, mutta monta kertaa yön aikana tuli mieleen, että ehkä minulla on jotain tekemistä katoamisen kanssa. Aivan kuin se olisi rangaistus siitä, että taannoin sanoin ääneen mitä ajattelin Jenniferistä ja nyt minua koetellaan ja pakotetaan miettimään sanojani.
Mutta ei se auta vaikka Jennifer on kadonnut, en minä siltikään pidä hänestä. Toivon tietysti, että hän löytyy hyvässä kunnossa. Tai toivon, että hänet on jo löydetty hyväkuntoisena. En minä halua hänelle mitään pahaa.
Alussa olin vähän skeptinen, tuntui että aikuisten uudenvuodenjuhlat kestävät kestämistään eikä itse asiaan eli katoamiseen päästä ollenkaan. Hiukan oli myös viihdekirjamainen olo, että tässä nyt mukamas ystävät juhlivat keskenään, vaikka ovatkin toisilleen kateellisia milloin ulkonäöstä, milloin rahoista tai autoista, että sirkutetaan keskenään niin ystävinä vaikka mielessä haukutaan toinen. Mutta sitten kun juhlista päästään niin tarina on hyvinkin kiinnostava.
Mielestäni on hyvä ratkaisu, että tapahtumia seurataan usean henkilön näkökulmasta. Lollon huoli ja pelko on kouriintuntuvaa, lukijaakin ottaa sydänalasta. Kaiken keskellä Lollo pystyy toimimaan loogisesti ja etsimään johtolankoja. Fredrik on aivan lamaantunut, matematiikan opettajana hän on ollut Jenniferin kanssa viime aikoina tekemisissä enemmän kuin muu perheensä. Nina on vähän etäämpänä, hän pystyy tarkkailemaan kaikkea. Hän on myös ainoa, joka jatkaa arkea suurinpiirtein ennallaan.
Tarina on hyvä, mutta henkilöhahmoista etenkin aikuiset ovat välillä suorastaan sietämättömiä. Nina etenkin, kun hän vatvoo suhdettaan Fredrikiin turhankin paljon. Alkaa taas tulla viihdekirjat mieleen. Toisaalta hän saa tuhat pistettä siitä, miten hän käsittelee bileissä olleiden nuorten syyllisyyden tunteita. Fredrik on kaikessa lamaannuksessaan ja flegmaattisuudessaan varsin rasittava paitsi Ninan myös lukijan mielestä. Nuoret olisivat saaneet olla esillä enemmänkin.
Dekkarina tätä ei kannata lukea, poliisit ovat lähinnä pakollinen paha esittämässä pari kysymystä siellä sun täällä. Jännitystä ei ole lainkaan. Sen sijaan tämä on erinomainen kuvaus siitä, miten ihmiset reagoivat tragediaan ja miten he käsittelevät niin kuviteltua kuin todellista syyllisyyttä. Jennifer näkyy ja kuuluu vain vähän, mutta silti hän onnistuu pysymään keskipisteenä, kuin magneettina joka vetää muut vaikutuspiiriinsä vaikka onkin poissa.
Plussaa siitä, että kirja on itsenäinen teos eikä osa sarjaa. Kirjastolaisena tiedän, että moni haluaa lukea myös yksittäisiä tarinoita, eikä sarjoja joista jotkut jatkuvat ihan liian pitkään tai ainakin osia ilmestyy ihan liian tiheästi.
On aina kiinnostavaa, kun kirjailija tekee uuden aluevaltauksen. Malin Stehn on kirjoittanut liudan lasten- ja nuortenkirjoja, jotka ovat Suomessakin suosittuja (esimerkiksi Starlight-sarja). Muistan jo monen vuoden takaa, kun yksi koululainen halusi tehdä hänestä kirjailijaesitelmän, mutta harmillisesti hänestä ei ollut artikkelia Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -kirjasarjassa. Ehkä netti auttoi jo silloin :)
Huomasin että kirjastoon on tilattu Stehnin teos Lycka till, se näyttää myös olevan jännitysromaani ja esittelytekstin perusteella samantyyppinen kuin tämä, on suuri päivä jolloin salaisuudet ja ihmisten todelliset persoonallisuudet alkavat paljastua.
Helmet-lukuhaasteeseen saan kohdan 28, "kirjassa on sama vuodenaika kuin lukuhetkellä". Tapahtumat sijoittuvat talveen, uudenvuoden ja loppiaisen väliin. Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa muutos on vuoden vaihtuminen.
Kirja on luettu myös blogissa Lukutuulia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti