Kristina Ohlsson: Skuggläge

 

Kristina Ohlsson: Skuggläge

Forum 2022

534 s.

Oh, pettymys heti alkuun: August Strindberg ei enää aja keltaisella ruumisautolla! Nyt hän kulkee tylsällä sinisellä pakettiautolla, ja aika paljon myös veneellä. Mutta kulkupelistä viis, hän tulee kuitenkin jälleen vedetyksi mukaan murhatutkimuksiin.

Parinsadan asukkaan Hovenäs kokee järkytyksen, kun hyppytornista löytyy kuollut mies. Hän ei ole paikkakuntalainen, se on heti selvää. Mutta kuollut hän on, eikä se ole tapahtunut luonnollisesti. Onko paikkakunnalla murhaaja? Augustin poliisi-tyttöystävä Maria on tietenkin mukana tutkinnassa, mutta on paljon asioita joita August saa selville ihan vahingossa. Onneksi hän on sellainen tyyppi, joka kertoo kuulemastaan ja näkemästään kotona, vaikka ei saa vastavuoroisesti tietoja. 

Tarina kietoutuu auki vähitellen nostaen esiin asioita jopa vuosikymmenien takaa. Moni ihminen etsii totuutta, joka pala palalta paljastuu. Eikä se ole kaunista katsottavaa. 

Allt detta for genom Augusts huvud innan han svarade. 

- Det är ingen som säger att du är en gammal idiot, sa han. Om du vet något om mannen som hittades död igår måste du berätta det. Men inte för mig, utan för polisen.

- Nix, sa Gunnar. Kom hit så säger jag jag vad jag vet. Jag blev precis klar med min rehabträning i Väjern. Jag vill inte ta färdtjänst hem. Du får hämta mig med båten så ska jag förklara allt. 

- Nej, men det går inte, sa August. Hur ska jag få ner dig och rullstolen i en båt, Gunnar? Sorry, verkligen, jag... 

- August.

- Ja?

- Kom genast.

- Men det kan jag nog. Butiken är öppen och...

- Strindberg, ring in vikarien och kom hit. Jag har trots allt räddat ditt liv en gång.

- Jag vet, sa August. Jag är dig evigt tacksam för det. Men... 

- Det var jäkligt kallt i vattnet den dagen. Jag kunde ha dött i lunginflammation. 

- Jag vet. Och som sagt, jag komer aldrig att glömma vad du gjorde för mig. Men...

- Du var tung, August. Jag hade ont i axlar och armar flera veckor efteråt. 

August log mitt i all bedrövelse. Han hade faktiskt en kund han behövde besöka i Väjern. Och Viggo fanns ju tillgänglig.

- Okej, sa han till sist. Jag kommer. 

En pitänyt tästä ihan yhtä paljoa kuin kahdesta aikaisemmasta osasta, mutta oli tämäkin minulle keskivertoa parempi dekkari. August ja Gunnar ovat ihan supermahtavia hahmoja, ja etenkin Augustin hyväuskoisuus, jopa tietty naiivius on hellyyttävää. Poliisien tukikohta on yhä asuntovaunussa, mikä on edelleen hauska juttu. 

Vaikka hovenäsiläisiä on vähän, tuntuu etten silti tiedä heistä kuin Augustin, Marian, Gunnarin ja Ray-Rayn. Enkö vain muista muita, vai onko joka kirjassa eri hahmot? Voisin kyllä lukea aiempien osien suomennokset ihan vain tarkistaakseni asian. 

Sarja on kuitenkin hyvä, joten luen heti kun jatkoa seuraa.

Helmet-lukuhaasteeseen saan kohdan 8, "kirja kertoo pienestä kaupungista".