Maailman ympäri 80 päivässä. Päätepysäkki: Lontoo

No niin kuulkaa, tilanne on se että matkamme maailman ympäri päättyy. Pitkä kierros on tuonut meidät takaisin Lontooseen. Kiitos seurasta! 

Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa

Englanninkielinen alkuteos Home Fire (2017)

Suomentanut Kristiina Drews

Gummerus 2018

301 s.

Lontoossa asuu kolme sisarusta: isosisko Isma sekä kaksoset Aneeka ja Parvaiz. Perheen äiti on kuollut, vuosia sitten, ja Isma on ollut vastuussa nuoremmista sisaruksistaan. Isä on ollut poissa oikeastaan aina, yhden näkökulman mukaan taistelemassa sortoa vastaan, toisen näkökulman mukaan terroristina, mutta hänkin on kuollut jo ajat sitten. Sisarukset ovat olleet tiivis trio, mutta aikuisuuden koittaessa heidän tiensä erkanevat.

Isma lähtee Amerikkaan opiskelemaan, mikä on kova paikka etenkin Parvaiz-veljelle. Lapsuudenkoti pitää myydä, mutta pitääkö heidän tiensä silti erota? Parvaiz ajautuu yhä kauemmas siskoistaan, kunnes lopulta katoaa heidän näköpiiristään. Hän kiinnostuu isänsä kohtalosta, ja tätä selvittäessään päätyy Syyriaan. Siskot yrittävät tavoittaa hänet ja saada hänet takaisin Lontooseen, mutta tehtävä on äärettömän vaikea, vaikka heillä on tukenaan Aneekaan rakastunut Eamonn, ministerin poika.

Eamonn kävi istumaan hänen viereensä, kerrankin koskettamatta. Aneeka ojensi kätensä häntä kohti. Kädessä oli puhelin, jossa näkyi tehdasasetusten mukainen taustakuva ja turvavalikko sen varmistamiseksi, ettei kukaan päässyt ilman salasanaa näkemään puhelutietoja ja tekstiviestejä. Aneeka naputteli salasanan puhelimeen ja valitsi nähtäväksi valokuvan. Siinä nuori poika, kuulokkeet päässä, katsoi kameraan avoin hymy kasvoillaan ja peukalo pystyssä. Pojalla oli sama ihonväri ja siroluiset piirteet kuin Aneekalla - mutta siinä missä Aneekan piirteissä oli jotakin villiä, kuin pantterissa, pojan olemus oli hauraampi. Hänellä oli uneliaat silmät ja kapeat hartiat. Jos hän olisi seissyt samassa huoneessa siskojensa kanssa, katse olisi oitis siirtynyt hänestä Aneekan kauneuteen ja Isman arvokkuuteen. "Tässä on Parvaiz", Aneeka sanoi tarpeettomasti ja nojautui häntä vasten. "Tässä on minun kaksoisveljeni. Puoli vuotta, joka ainoa päivä, minä olen ollut surusta sairas sen takia. Nyt se haluaa tulla kotiin. Mutta sinun isäsi ei anna anteeksi, etenkään tällaisille ihmisille. Joten minä en saa veljeäni takaisin. Enkä todella tiedä. mitä pitäisi tehdä... Osa minusta on koko ajan siellä ja miettii onko Parvaiz elossa, mitä se nyt tekee, mitä se on tehnyt. Olen niin väsynyt tähän kaikkeen. Tahtoisin olla koko ajan täällä. Sinun kanssasi."

Tarinaa kerrotaan Isman, Eamonnin, Parvaizin sekä Eamonnin isän Karamatin kertomana. Mielestäni ratkaisu toimii hyvin. Jokainen tuo tarinaan oman näkökulmansa, joka voi olla hyvinkin poikkeava verrattuna toisiin. Eri henkilöt painottavat asioita eri tavoin, mikä haastaa lukijaa pohtimaan omaa arvomaailmaansa ja ajattelutapaansa. Mitä itse tekisi tietyssä tilanteessa ja tietyssä roolissa? 

Kirja kuvaa vahvaa sisaruussidettä, jonka kukin sisaruksista kokee kuitenkin eri tavoin. Fyysinen ja henkinen läheisyys ovat eri asioita, eikä kommunikaatio toimi yhtä hyvin kun se hoidetaan teknologian välityksellä eikä kasvokkain. Samalla huomataan, että vaikka oltaisi kuinka läheisiä ei aina jakseta olla kiinnostuneita toisen sisimmistä tunnoista, mikä saattaa lopulta ajaa ihmiset erilleen. Pettymys toisten valintoihin ajaa Parvaizin kauas siskoistaan, etsimään sitä totuutta mitä hänelle halutaan kertoa. Siinä vaiheessa kun siskot havahtuvat, veli on jo radikalisoitunut ja on jo liian myöhäistä vaikuttaa asioihin. 

Helmet-lukuhaasteesta kuitataan kohta 17, "kirjassa on kaksoset". On kiinnostavaa lukea kaksosten läheisestä suhteesta, siitä kuinka usein ollaan "me" vastaan "muut", kuinka kaksosilla on vahvempi keskinäinen side kuin mitä kummallakaan on isosiskon kanssa. Nähdään myös se, kuinka side irtoaa, toisella helpommin, toisella vastentahtoisemmin.