Kuvitus: Paula Mela
S&S 2023
383 s.
Magda Mustalintu näkee etäältä, kuinka maanvyöry tuhoaa hänen kotinsa, ja kuinka äiti kannetaan paareilla pois. Järkytys on suuri. Hän pelkää menettävänsä koiransa Kastanjan, mikäli palaa Poppelilaaksoon, joten kaksikko lähtee Usvavuoren taa etsimään äidin siskoa. Magda ei tiedä tädistään juuri mitään, sillä äiti on aina sanonut kertovansa asioita myöhemmin.
Matkalla Magda eksyy sankkaan sumuun, josta hänet pelastaa Alsvidir. He menevät sumun toiselle puolelle, Puuvuorelle Rihmalan kylään. Magda on hämmentynyt; hän ei ole koskaan tiennyt että sumun toisella puolella asuu ihmisiä. Magda ja Kastanja ystävystyvät Havun kanssa, ja tämän seurassa he pääsevät tutustumaan sumupuihin ja niiden tarinaan. Yllätyksekseen Magda huomaa, että tarinassa on jotain tuttua, jotain mitä äiti on hänelle kertonut vuosien varrella.
Pian käy ilmi, että sekä Poppelilaaksossa että Rihmalassa on tekeillä jotain kummaa. Pystyvätkö lapset estämään katastrofin?
Päivät seuraavat toisiaan kuin muuttomatkalla olevat linnut, yksi ohittaa toisen ja lentää kärkeen, toinen väistyy taakse ja sama jatkuu koko pitkän matkan. Välillä on vaikea pysyä perässä ja sanoa, miten pitkällä kesä jo on. Jotain ajan kulusta kuitenkin kertoo se, että osaan jo kulkea Puuvuorella itsekseni. Tiedän parhaat oikoreitit kaupunkiin ja tiedän vaarallisimmat jyrkänteet. Tunnen jo joitain ihmisiä, vilkutan heille ohi kulkiessani kuin vanhoille tutuille. Tiedän myös, ketkä kannattaa kiertää kaukaa. Ketkä jäävät tuijottamaan epäillen minua ja Kastanjaa, kun kävelemme ohi. Tiedän senkin, että jotain outoa on tekeillä.
Kerrassaan kiehtova tarina! Paljon on surumielistä ja koskettavaa juttua, mutta myös iloa ja toivoa. Ihmiset eivät läheskään aina ole sitä, mitä ensivaikutelma on antanut ymmärtää, ja Magda joutuu sekä yllättymään että pettymään monta kertaa. Huoli sumupuista ja koko vuoren ja sen alapuolisen laakson tulevaisuudesta on painava taakka Magdan ja Havun kannettavaksi. Onneksi he eivät ole yksin, vaan aikuiset tietävät että on selvitettävä mitä on tekeillä ja valmistauduttava puolustautumaan.
Kirjassa on monia isoja teemoja yksinäisyydestä katkeruuden ja muukalaispelon kautta luonnon tuhoamiseen. Kovin pienille lukijoille en tätä suosittele, toki sivumääräkin saattaa rajoittaa lukijakuntaa. Yhdessä aikuisen kanssa luettavaksi tämä on varmasti hyvä pienemmillekin; lyhyet luvut tekevät rakenteesta ilmavan ja mahdollistavat (mietintä- ja juttelu)taukojen pitämisen.
Helmet-lukuhaasteeseen saan kohdan 26, "kirjan nimessä on sana kirja".
Sumupuiden kirja on luettu myös blogeissa Kirjavinkit ja Kirjakasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti