Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias

Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias
Englanninkielinen alkuperäisteos The Storied Life of A. J. Fikry (2014)
Suomentanut Tero Valkonen
Gummerus 2014
240 s.
Kustantajalta saatu ennakkokappale

Tuulisen saaren kirjakauppias. Huh. Ensituntuma lukemisen jälkeen on...sekasotku, hyvässä mielessä. Paljon olisi sanottavaa mutta kuitenkin tuntuu siltä ettei osaa sanoa mitään, ei ainakaan mitään sellaista joka tekisi oikeutta tälle hienolle rakkaustarinalle.

Sillä rakkaustarina tämä on, tai rakkauksien. Rakkaus - ja myös rakkaudettomuus - kuolleisiin ja eläviin, rakkaus kotisaareen, rakkaus kirjoihin ja kirjakauppaan, rakkaus tarinoihin.

Alice Island - saarella asuu leskeksi jäänyt A. J. Fikry. Hän tuntuu vanhalta kärttyiseltä ukolta, vaikka onkin vielä nuori mies. Hän vaikuttaa vihaavan kaikkea paitsi kirjakauppaansa, ja kaupastakin hän pitää siksi koska se on ollut hänen vaimonsa menestystarina. Sattuma tuo kauppaan kaksi ihmistä, pienen Mayan ja isomman Amelian. Fikryn yllätykseksi he ujuttautuvat hänen kuorensa alle paljastaen sieltä todellisen A. J.:n.

"Sinä inhoat lomalaisia", Amelia sanoo. Hän on kuullut useamminkin kuin kerran A. J.:n valittavan Alice Islandin kesäasukkaista: perheistä jotka tulevat hänen kauppaansa kun ovat juuri ostaneet McCollum'silta jäätelöä ja antavat pikkulastensa juosta ympäriinsä ja koskea kaikkea, teatterifestivaaliväestä joka nauraa liian lujaa, pohjoiseen kesäksi muuttavista jotka kuvittelevat että rantareissu kerran viikossa on riittävää henkilökohtaista hygieniaa.

"Ei ole totta", A. J. sanoo. "Minä kyllä marmatan heistä mielelläni, mutta minä myös myyn heille paljon kirjoja. Sitä paitsi Nic sanoi että yleisen luulon vastaisesti paras aika kirjallisuustapahtumalle on elokuussa. Ihmiset ovat silloin niin pitkästyneitä että lähtevät vaihtelua saadakseen mihin tahansa, jopa kirjailijan lukutapahtumaan."

Tarina tuntuu paljon sivumääräänsä laajemmalta, koska se avaa polkuja joita lukija voi täydentää sekä lukuhetkellä että myöhemmin. Samalla se luo tälle mahdollisuuden antaa tarinaan jotain itsestään. Moni hahmo esiintyy lyhyesti tai hänestä kerrotaan vain muutamia piirteitä, kuitenkin niin että heistä saa selvän kuvan. Sanallisesti on tehty sama mitä jotkut taiteilijat tekevät; piirtävät muutamalla viivalla tarkkanäköisen kuvan viereen pysähtyneestä henkilöstä.

Kirjan voima on sen kyvyssä koskettaa, kyvyssä tempaista lukija mukaan suuriin tunteisiin. Ilo ja suru, rakkaus ja menetys, haaveet ja kaipaus ovat kuin toisiinsa kietoutuneet sormet, joihin lukija takertuu kulkeakseen niiden mukana viimeiseen pisteeseen.