Suuri juoksu ja maraton -kirja

Suuri juoksu ja maraton -kirja
Suomennos Eero Sarkkinen
Docendo 2015
192 s.
Kustantajalta saatu arvostelukappale

Kevät! Tarkoittaa sitä että juoksukausi alkaa, tarkemmin sanoen ylihuomenna. Silloin kirmataan lappu rinnassa Espoossa Bodom Trailissa. Kesäkauden kilpailumäärä ei ole vielä tiedossa, mutta jokunen puolimaraton tullee kipitettyä. Ja pian eli toukokuun lopussa on taas maratonyritys Tukholmassa. Kisakaudella treenaamiseni muuttuu hieman ja samalla alan jo suunnitella treeniohjelmaa syksyksi.

Docendo on julkaissut kiitettävään tahtiin erilaisia liikunta- ja hyvinvointikirjoja. Minua ne tietysti kiinnostavat kovasti, eivät pelkästään juoksukirjat. Katalogista laitoin toki merkille Suuren juoksu ja maraton -kirjan. Kahden ja puolen vuoden jälkeen koen yhä olevani juoksijana aloittelija, joten ammattilaisten neuvot ovat aina tarpeen. 

Kirja alkaa tiiviillä tietopaketilla ihmiskehon toiminnasta, siitä mitkä osat ovat käytössä juostessa. Tyypilliseen tapaan kuvituksena on poikkileikkauksia lihaksista ja sisäelimistä. Pidin siitä, että esitellyt kehonosat on nimetty tarkasti. Esimerkiksi polven kohdalla näytetään, mistä kaikesta polvi koostuu ja miten mikäkin osa sijoittuu. Joka kohdassa näytetään tietolaatikossa liikelaajuudet, joten lukija voi itse verrata liikkuuko hänen nilkkansa, keskivartalonsa tms. niillä tavoin miten sen on mahdollista liikkua.

Paljon on samaa mitä muissakin juoksuoppaissa eli kuvia oikeasta juoksuasennosta ja keinoja asennon parantamiseen, tietoja sopivista kengistä ja vaatetuksesta, lihaskuntoharjoitteita sekä kehonhuoltoa. Ison kiitoksen annan lämmittelyosiosta. Usein kehotetaan kävelemään/hölkkäämään kymmenisen minuuttia ennen varsinaista treeniä. Tässä kerrotaan tarkemmin, mitä lämmittely ja myös jäähdyttely tekevät keholle, lisäksi annetaan liikevaihtoehtoja molempiin. 

Huonoa tai ehkä pikemminkin ajattelematonta on kirjassa esitetyt aika- ja vauhtiohjeet. Harva aloittelija kykenee juoksulenkkiin, jossa aloitetaan juoksemalla 1,6 km 9 minuutissa eli kilometri alle kuudessa minuutissa. Tästä vauhtia pitäisi nostaa 30 sekunnilla jokaista kolmen kilometrin jaksoa kohti. Eli reilun seitsemän kilometrin jälkeen vauhdin pitäisi olla noin viisi minuuttia / kilometri! On siinä aktiiviharrastajallakin tekemistä... 

Hiukan kritisoin myös maratonin jälkeistä seitsemän viikon pituista palautus- ja uudelleenkäynnistysohjelmaa. Kun kilpailu on päivänä 1, on seuraavana päivänä ohjelmassa kävelyä 20 minuuttia. Ja muuten päivien 2-7 aikana peräti neljä treenikertaa, vaikkakin lyhyitä. Kilpailua seuraavalla viikolla on jo pari hölkkäkertaa sekä uintia ja pyöräilyä. Sinänsä harjoitukset on mahdollista tehdä kevyenä, mutta silti niitä on mielestäni hurjan paljon. Etenkin kun samalla sivulla sanotaan, että harjoittelua pitäisi välttää pari päivää kilpailun jälkeen. Toisaalla neljän viikon pituinen maratonin palautusohjelma ehdottaa kilpailupäivän jälkeiselle päivälle tunnin kävelyä, toiselle palautumisviikolle viisi treenikertaa ja kolmannelle viikolle peräti kuusi harjoituskertaa! Rohkenen olla eri mieltä. Ainakaan tällaiselle, joka juoksee tai yrittää juosta yhden tai kaksi maratonia vuodessa, ovat tuollaiset palautumisohjelmat murhaavan rankkoja. 

Lähes jokaisen esitellyn asian yhteydessä on osio "reittisi menestykseen". Useimmiten reitillä on 5-6 vaihetta, joissa edetään tavallaan alusta loppuun, tyyliin ensimmäisessä laatikossa asetetaan tavoite ja viimeisessä annetaan kehon palautua kisan jälkeen. Tiellä kohti menestystä kiinnitetään huomiota siihen, että tekeminen olisi sekä monipuolista että turvallista.

Vaikka jokainen juoksija käyttää samoja ruumiinosia (lihaksia, jänteitä, luita, nivelsiteitä, sydäntä ja keuhkoja), yksikään ihminen ei reagoi treeniin täsmälleen samoin kuin toinen. Lisäksi ihmiset nauttivat juoksun eri puolista: toisille mäkijuoksu on helppoa, kun taas toiset ovat parempia pitkillä matkoilla. Tämän kirjan ohjelmat on tarkoitettu opastamaan sinua. Jos ymmärrät, kuinka kehosi suoriutuu juoksun erilaisista vaatimuksista, voit kehittää palkitsevan ja toimivan treeniohjelman, joka on räätälöity juuri omille vahvuuksillesi ja heikkouksillesi.

Juuri tästä juoksussa on kyse. Aina ei ole helppoa, mutta heikkouksia on mahdollista parantaa. Mikä tahansa osa-alue kun kehittyy, antaa se lisämotivaatiota. On tavoite sitten juoksutapahtuma tai omaksi iloksi juokseminen, iloisia hetkiä tarvitaan jotta harrastus jatkuu.  

Kaiken kaikkiaan Suuri juoksu ja maraton -kirja on selkeä tietopaketti sekä vasta-alkajalle että pitempään harrastaneelle. Onhan siinä Dorling Kindersleyn kirjoille tyypillistä laajan maallikkoyleisön tavoittelua, eli paljon värikuvia ja lyhyitä tekstiosioita, mutta asia on hyvää. Tukholmaa varten ei enää ehdi, mutta seuraavalle maratonille aion kokeilla kirjan kahdeksanviikkoista maratonohjelmaa. Siinä viikkokilometrimäärät ovat inhimillisiä ja lenkit monipuolisia.