Lars Mytting: Sommen kuusitoista puuta

Lars Mytting: Sommen kuusitoista puuta

Norjankielinen alkuteos Svøm med dem som drukner (2014)

Suomentanut Saku-Petteri Urpo

Sammakko 2020 

476 s.

Lars Mytting on itselleni upouusi kirjailijatuttavuus, mutta sanottakoon heti että jos muut romaanit - joista on suomennettu esikoinen Hevosvoimat -  ovat yhtä hienoja kuin tämä, niin suosikkilistani saa uuden jäsenen. Sommen kuusitoista puuta kiehtoo heti alusta, eikä matkalle osu yhtään heikkoa hetkeä. 

Edvard Hirifjell asuu Hirifjellissä isoisänsä kanssa. Elämä norjalaisella maaseudulla täyttyy perunanviljelystä ja kalastuksesta ja naapurin Hannesta. Edvardin vanhemmat ovat kuolleet tämän ollessa nelivuotias, hän ei muista elämää heidän kanssaan mutta kaipaa heitä silti. Jo nuorena hän on saanut vihiä vanhempiensa kohtalosta, siitä että isoisä ei ole kertonut kaikkea tietämäänsä, mutta isoisä kieltäytyy puhumasta asiasta. Kun isoisä yhtäkkiä kuolee, Edvard päättää selvittää vanhempiensa tarinan. Keitä he oikein olivat ja mitä heille tapahtui? Miten isoisä ja tämän Einar-veli liittyvät asioihin? Mitä tapahtui Sommen kuudelletoista vanhalle saksanpähkinäpuulle, ja miten ne liittyvät Edvardiin? Miksi Einar on julistettu kuolleeksi, vaikka hänen tiedetään olleen elossa hautajaistensa jälkeen? Perheen historian tutkiminen vie Edvardin Shetlantiin, Skotlantiin ja Ranskaan. Joka paikassa hän kohtaa ihmisiä, jotka auttavat kokoamaan palapeliä tavalla tai toisella. 

"Miten luulet Einarin ja isoisän erimielisyyksien alkaneen?" kysyin.

Pappi tyhjensi mehupullon.

"Palataan ensin niihin neljään päivään", hän sanoi. "Ovatko ne piinanneet sinua, koska pelkäät sitä, mitä on tapahtunut, vai koska et tiedä, mitä on tapahtunut?"

"Onko sillä muka väliä?"

"Voi, on kyllä. Jotkut selviävät kursimalla kokoon edes jonkinlaisen totuuden. Vaikka se olisikin vinoutunut ja täynnä halkeamia, se saattaa silti pysyä jotenkuten kasassa. Monien kohdalla se kestää koko elämän."

"Olen tehnyt päätökseni", sanoin. "Kerro kaikki, mitä tiedät."

"Alun alkaen Hirifjellin veljesten eripura koski luultavasti perinnönjakoa ja poliittisia erimielisyyksiä. Uskoakseni riita nousi uudelleen pintaan vuoden 1971 onnettomuuden jälkeen, ja silloin se myös muutti suuntaansa. Sillä veri on vettä sakeampaa, ja se on koko tapauksen perimmäinen ongelma. Anna anteeksi arvailuni, mutta luulen Einarin tienneen, mitä tapahtui silloin, kun vanhempasi kuolivat, vaikka ei suostunutkaan sitä kertomaan."

Otsan seudulta alkanut vapina saavutti silmäluomeni, jatkoi matkaansa alaspäin, ravisutti koko kroppaani. Palleani puristui puristumistaan, kunnes jokin napsahti ja tuska värjäsi jokaisen ajatukseni. Millaiselle älyttömälle uteliaisuudelle olinkaan antautunut. Oli kuin olisin leikilläni purkanut jonkin kalliin esineen pieniksi palasiksi ja vasta nyt käsittänyt, etten ehkä saisikaan sitä kootuksi.

Pappi suoristi ryhtiään.

"Pyysit minua kertomaan kaiken, Edvard. Tältä se tuntuu. Enkä ole vielä lopettanut. Sinun täytyy nyt kantaa siitä vastuu. Siirtää kaikki kivet omaan reppuusi."

Pidän tarinasta kovasti. Se on raskas mutta ei liian painava, henkilöitä on paljon mutta kaikilla on paikkansa, tapahtumia on paljon mutta kaikki ovat olennaisia. Perheen historia paljastuu vähän kerrassaan, mutta koko ajan on olo että eteenpäin mennään. Tyhjäkäyntiä ei ole, mutta ei myöskään liiallista tai äkkinäistä tapahtumavyöryä. Koko ajan on olo, että tilanne on hallinnassa niin Edvardilla kuin lukijalla. 

Edvard on mahtava päähahmo. Vaikka hän on viettänyt koko elämänsä syrjäseudulla, hän ei pelkää lähteä pitkälle matkalle. Hän ei pelkää muita ihmisiä, vaan ottaa yhteyttä rohkeasti. Hän uskoo pärjäämiseensä ja on luottavainen, että löytää etsimänsä. Pidän myös siitä, että kuolleet vanhemmat ovat läsnä koko ajan, eivät vain kuriositeettina alussa ja lopussa. 

Vaikka tarinassa on paljon surullista, siitä jää lämmin ja toiveikas olo. Hieno kirja!

Myös Takkutukka on lukenut Sommen kuusitoista puuta. Helmet-lukuhaasteeseen laitan tämän kohtaan 42, "kirjassa on isovanhempia". Se sopii myös ainakin kohtiin 31, "kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla" ja 34, "kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana".