Kirjabloggaajien joulukalenteri, 8. luukku

Lohja. Sibeliukset viettivät siellä joitakin kesiään, lisäksi Ainon veli Arvid Järnefelt asui Lohjan Virkkalassa.

Kirjabloggaajien jo perinteeksi muodostunut joulukalenteri on edennyt kahdeksanteen luukkuun. Eilinen luukku avautui Kirjakaapin kummitus - blogissa, ja huomenna vuorossa on Mustikkakummun Anna. Lista kaikista osallistujista löytyy Hyönteisdokumentti-blogista. 

8.12. Päivälleen 150 vuotta sitten Hämeenlinnassa syntyi poikavauva, josta oli tuleva maailmankuulu säveltäjämestari Jean Sibelius. Monien mutkien kautta lopullinen koti löytyi Järvenpäästä. Mutta miten Sibeliusten perheessä vietettiin joulua?

Kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Kirjassa Ainola. Sibeliusten koti Järvenpäässä (SKS 2015) kerrotaan:

Joulu oli suuri tapahtuma, josta lapsilla on säilynyt lämpimät muistot. Kerran mentiin jopa kirkkoon omalla hevosella kulkusten kilistessä. Aattona ei käyty vieraissa, mutta joulupäivänä Järnefeltit saapuivat Sibeliuksille, jotka puolestaan olivat tapaninpäivänä vieraina Suvirannassa. Uudenvuoden aattona perhe kokoontui ruokasalin kauniin takan äärelle valamaan tinaa. Jokainen sai vuorollaan nostaa vesisangon pohjalta oman uudenvuoden tinansa, jonka antamia tulevaisuudenvihjeitä sen jälkeen yhdessä arvailtiin.

(...)

Joulujuhlissa sen sijaan oli monesti myös ohjelmaa kuten kuorolaulua ja näytelmiä. Suurimmat joulukutsut järjestettiin Aholassa, ja niihin kutsuttiin taiteilijaperheiden lisäksi myös muita paikkakuntalaisia. Kerrotaan, että näissä tilaisuuksissa kuultiin ainakin Sibeliuksen On hanget korkeat nietokset ensimmäistä kertaa, ja Venny Soldan-Brofeldtin mukaan eräiden kutsujen lämmin tunnelma innosti Sibeliuksen improvisoimaan pianolla. Hän sanoi: "Soitan nyt sen, minkä soittaisin,kun olen kuollut ja Jumala kutsuu minut istuimensa eteen." 

Kuulostaa tunnelmalliselta ja idylliseltä. Mutta mitä tuumii Sibelius? Vastasuomennetussa teoksessa Jean Sibelius. Päiväkirja 1909-1944 (Svenska Litteratursällskapet i Finland 2015, suomentaneet Juha Saikkonen ja Arja Gothoni) Sibelius kirjoittaa päiväkirjaansa merkintöjä vain muutamana jouluna, lyhyesti, mielessä monet muutkin asiat. Hän kirjoittaa:

Joulu! Hirvi ylitti rinteemme kolme kertaa!! (24.12.1910.)

Joulu - ! Aino huonona. Pärjääminen käy yhä vaikeammaksi. - Yritän työskennellä. Afäärit alkoivat! "Palkinnosta" jäljellä noin 400 mk. Maksamatta 8 lääkärille etc. Surkeutta minne ikinä katsookin. (25.12.1910.)

Favén antanut kuulua itsestään. - Ilkeä lausunto Tonkünstler-Zeitungissa minua koskevasta reklaamista. - Hakenut joulukuusen järnefeltien kanssa, niin kuin ennen vanhaan ja oli kovasti stämninkiä erittäinkin kun aurinko pilkahti esiin pari kertaa. Aurinko! Kyllä - ! (23.12.1912.)

Jouluaatto mahtavine muistoineen! Arvi oli meidän luonamme ja kaikki oli tunnelmallista. (24.12.1912.)

Joulupäivä. Ollut kävelyllä. Pian syömme päivällistä "en famille". Ei mitään ulkomailta. Olen suorastaan loukkaantunut B et H:n käytöksestä. - Saanut lupauksen flyygelistä kevääseen mennessä. Pelle Westerlund, tuo hyvä henki, on sen takana. - Työ - kuten aina kun minulla on meneillään jotain dramaattista - seisahtunut. (25.12.1912.)

Kylässä Eero J:n luona. - Aino ensi kertaa vuosikausiin siellä. Syötiin ja seurusteltiin. C. G. Svan kiinnostava ukko. (26.12.1912.)

Päivä ihana. Etelämaalainen talvi. Silti sangen pimeää. Mutta - alkaa valjeta - il va faire -. Muokannut 69 b:tä. - Käynyt Ainon kanssa vakavan keskustelun. Tuo suurenmoinen nainen! - Kustantamoilta ei mitään. Yhtään lahjaa en saanut. (27.12.1912.)

Tyypillinen joulusää. Pimeää, täynnä runoutta. Kaikki odotuksen vallassa. - Se uusi on jo paljon lähempänä. Vielä paljon työtä kuitenkin. - Kirjoittanut Hansenille koskien etc. (24.12.1915.) 

Ajatuksissa "Sonaatti I viululle Pianon säest." opukseksi 78 [op. 80]. Kenties! Idea elänyt minussa jo pitkään, aina kahdeksankymmentäluvulta asti, jolloin kirjoitin kaksi sellaista teosta. - Tänään aamulla joulukirkkoon voimakkaan tunnelman vallitessa. Minun esi-isieni usko! - Tänään sukupäivällinen. - Huomenna sama Järnefelteillä. - Sitten taasen työtä. - Näyttää siltä että sota jatkuisi monta vuotta. Miten minä siinä tapauksessa selviän? (25.12.1915.)

Moni asia suututtaa minua. Minun "kohteliaisuuteni" ihmisiä kohtaan etc. - Eilen onnistunut perhejuhla. Järnefeltien luona miellyttävää yhdessäoloa tänä iltana. (26.12.1915.)

Joululaulussa sanotaan "arkihuolesi kaikki heitä", mutta Sibeliukselle se oli vaikeaa. Kuka tietää, ehkä hän sai pidettyä ne piilossa perheeltään ja ystäviltään joulunpyhien ajan, mutta päiväkirjaansa hän ei huijannut. Hän totesi itsekin sen olevan kaatopaikka, jonne voi purskauttaa kaikki mieltä painavat asiat. Niitä oli, mutta niin oli iloisiakin. Inspiraatio ja luomistarve eivät piitanneet pyhistä vaan vaativat säveltäjän huomiota.

Toivon, että kaikki te tämän luukun avanneet saatte viettää rauhallista ja huoletonta joulunaikaa yhdessä läheistenne kanssa. 

Ainola toukokuussa 2015.