Englanninkielinen alkuteos The Boy, the Mole, the Fox and the Horse (2019)
Suomentanut Juhani Lindholm
Nemo 2020
123 s.
Minä tilaan kirjastomme lastenkirjat, mutta tätä en muista ollenkaan! Onneksi työkaverini sanoi muovittaessaan, että tässä on ihana kirja, muuten olisi saattanut mennä ohi kokonaan.
Kirja on sijoitettu kuvakirjaluokkaan, mutta se voisi melkeinpä olla myös mietelauseissa. Tarinaa ei ole, sen sijaan on hetkiä kaksin, kolmin ja nelisin. Ensin poika tapaa myyrän, pian he kohtaavat ketun, ja lopulta hevosenkin. Vaikka kaikki neljä ovat erilaisia luonteiltaan, ystävyys sitoo heidät yhteen. Kun joku tuntee epävarmuutta, toinen lohduttaa. Kantava teema on toisen hyväksyntä riippumatta siitä, millainen hän on. Rakkaus ja ystävyys eivät vaadi mitään, ne ovat.
"Olen kauhean pieni", myyrä sanoi.
"Niin", sanoi poika, "mutta sitäkin tärkeämpi."
(...)
"Onko sinulla jokin lempisanonta?" kysyi poika.
"On", myyrä vastasi.
"Mikä se on?"
"Jos et heti onnistu jossain, syö kakkua."
"Jaa, no, toimiiko se?"
"Joka kerta."
(...)
"Voimme vapaasti valita miten suhtaudumme asioihin. Se on jo paljon."
(...)
"Eikö olekin hassua, että näemme itsestämme vain ulkopuolen, vaikka melkein kaikki asiat tapahtuvat sisäpuolellamme."
Olin alkuun todella ihastunut, mutta loppua kohti tunnelma vähän lässähtää. Alkupuoli on täynnä hienon hienoja oivalluksia, kuten yllä olevat sitaatit osoittavat. Pieniä lauseita, joissa on isoja asioita, ja pohdittavaa myös aikuiselle. Sain kirjan käsiini eilen, ja olen selaillut sitä useamman kerran, palannut yhä uudelleen moniin vaikuttaviin kohtiin. Loppupuolella mukana on enemmän kliseitä, niitä että tärkeintä on rakastaa toista, riität sellaisena kuin olet, "[E]lämä on vaikeaa - mutta sinua rakastetaan". Jotenkin tunnelma muuttuu, kun loppua kohti mukaan tulee enemmän lässytystä. Onneksi sinnekin riittää vielä useita vavahduttavia lausahduksia, joten mielenkiinto pysyy kuitenkin yllä.
Kuvitus onkin sitten oma lukunsa, se vaatii melkeinpä vielä sen yhden lukukerran, jossa keskittyy pelkästään kuviin. Vähäeleistä ja hailakkaa mutta silti niin vahvaa ja elävää!
Kirja on luettu - ihastuneesti - myös blogeissa Luetut.net ja Kirsin Book Club. Tekijä on osoittanut sen 8 - 80 -vuotiaille, mutta lukekoot kaikin mokomin myös nuoremmat ja vanhemmat. Tämä on suorastaan järisyttävä kirja ihan kaikenikäisille.
"Onko lasi puolityhjä vai puolitäysi?" myyrä kysyi.
"Hyvä kun ylipäänsä on lasi", sanoi poika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti