Englanninkielinen alkuteos Sisters
Kuvitus Raina Telgemeier
Väritys Branden Lamb
Suomentanut Suvi Clarke
Twinsy 2016
200 s.
On siinä Helmet-lukuhaasteessa onneksi helppojakin kohtia... 12 eli "sarjakuvaromaani" on yksi niistä. Olosuhteiden pakosta olen joutunut tutustumaan sarjakuviin, sillä jo useampana vuonna kasiluokkalaisten opettajat ovat toivoneet sarjisvinkkausta. Yksi suosikeistani on Raina Telgemeier, jolta on suomennettu kaksi omaelämäkerrallista sarjakuvakirjaa.
Siskot on tavallinen tarina mutta ehkä juuri siitä syystä se toimii. Kaikki joilla on sisaruksia, tunnistavat kirjan tilanteet. Sisarusten välinen viha-rakkaus - suhde, härnääminen, kiusoittelu, draama kun joku saa jotain mitä toinen ei saa, silti pohjalla oleva yhtenäisyyden tunne ja lojaalius. Nyt kun olemme siskoni kanssa nelikymppisiä, näen tätä siskoni lapsissa.
Kirjan pääjuoni on pitkä ajomatka halki puolen Amerikan. Äiti ajaa, kyydissä ovat Raina ja hänen sisaruksensa Amara ja Will. Perhe matkustaa sukuloimaan äidin sisaren luo, isä tulee perässä lentokoneella. Matkan aikana nähdään nykyhetki mutta myös takaumia. Nähdään kuinka Raina toivoo pikkusiskoa, kuinka hän riemastuu saadessaan sellaisen, kuinka vauva on pettymys, miten siskon saapumista ei voikaan perua. Ja myöhemmin syntyy vielä pikkuveli! Nähdään hurjia tunteenpurkauksia, jossa mennään hetkessä ääripäästä toiseen. Amaralle on pieni maailmanloppu ja Rainalle lottovoitto, kun Raina saa oman huoneen, mutta samantien ilmeet vaihtuvat toisinpäin kun lohdutukseksi Amaralle luvataan lemmikiksi käärme.
Vierailu sukulaisten luona ei olekaan niin mukavaa, kuin Raina on odottanut. Hän ei ole tavannut serkkujaan vuosikausiin, ja onkin käynyt niin että he ovat kasvaneet hänestä ohi. Hän tuntee olevansa liian nuori serkkujen touhuihin, samalla liian vanha hengaillakseen pikkusiskonsa kanssa. Vanhempien väliset riidat uhkaavat pilata lomajälkeisen elämän.
Jotenkin en pääse lasten- ja nuortenkirjoja lukiessa pois ammatillisesta moodista. Kaikki mitä luen, laittaa miettimään mikä toimisi satutunnilla tai vinkkauksessa. Telgemeier on helppo ja turvallinen vinkattava. Kuvitus on selkeä, kuvat ovat riittävän isoja eikä niitä ole tungettu täyteen yksityiskohtia. Värimaailma on silmälle ystävällinen, ei-hyökkäävä. Plussaa on tietysti se, että kuvat on väritetty, ainakin minun on helpompi tutkia värillisiä kuin mustavalkoisia kuvia. Pointsit myös kannesta, tämä houkuttaa ainakin kurkistamaan kirjan sisälle. Tarina on simppeli, helposti luettava ja helposti seurattava kun tekstiä on kohtalaisen vähän eikä siinä ole koukeroisia juonikuvioita.
Siskot on luettu myös blogeissa Kirjojen keskellä ja Sivupolku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti